Oli hienoa saada lukea kuinka vastuullisuutta on lisätty ateriapalveluiden hankinnoissa. Selvitys on mielestäni hyvin seikkaperäisesti laadittu ja vastuullisuus on lisääntynyt sitten valtuustoaloitteeni edellisen vastauskierroksen. Kala ja lihakin ovat lähes tulkoon pelkästään suomalaista. Miksi osan pitää olla ulkolaista, ei minulle ihan selvinnyt. Ilmeisesti joitakin käytössä olevia puolivalmisteita ei ole saatavilla pelkästään kotimaisena.

Selvityksen vertailuissa nojattiin aika pitkälti nimenomaan taloudellisiin seikkoihin, eikä esimerkiksi verrattu puolalaisen ja suomalaisen omenan kemikaalipitoisuuksia tai riisin ja ohran hiilijalanjälkeä. Tämä on toki ihan ymmärrettävää, ettei siihen ole voitu tässä yhteydessä lähteä. Mutta koska talous edellä -mentaliteetti paistoi tästä selvityksestä, ja toki sitä ei pidä myöskään väheksyä, niin olisin eritoten kaivannut myös lukuja joissa on huomioitu tukisummat.

Koulumaitotuki luomumaidolle on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Tällöin valtuustoaloitteen vastauksessa esitetty hintaero tippuu 17 640 eurosta 10 080 euroon. Jos mietitään luomumaidon käytön lisäämisen vaikutusta ekosysteemiin, se on valtava. Luonnonmukainen tuotantotapa on aina kestävän kehityksen mukaisempaa kuin ns. tavallinen tuotanto. Esimerkiksi luomumaidontuotannon käyttämässä rehussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita, vaan viljelykiertoa, eloperäisiä lannoitteita ja esimerkiksi kasvien tuholaisten luonnollisia vihollisia.

Aiemmin luomumaitoon ei saanut lisätä D-vitamiinia, joten se ei ole ollut koulujen suosiossa. Kuitenkin nykyään rasvaton luomumaito sisältää saman verran D-vitamiinia kuin tavallinen maito.

Tämä koulumaitotuen luomukorotuksen taustalla on vuodelta 2016 peräisin oleva valtioneuvoston periaatepäätös, jossa todetaan, että julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 20 % pitäisi olla luomua vuonna 2020. Periaatepäätöksessä julkisia keittiöitä myös kannustetaan hankkimaan ensisijaisesti luomumaitoa. Mikä on luomun osuus julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista Hyvinkäällä?

Koulumaitotukea on vuodesta 2017 maksettu korotettuna luomumaidolle ja -hedelmille. Ja muistutan, että tämä on kokonaan EU:n maksamaa tukea Suomelle. Korotetun tuen ja toivottavasti myös tietoisuuden lisääntymisen myötä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa tarjotusta rasvattomasta maidosta 19,3 % oli luomua lukuvuonna 2018–19.

Luomumaidon terveellisyysvaikutuksia verrattuna tavalliseen maitoon on tutkittu, mutta tulokset ovat kovin eriäviä riippuen tutkittavasta maitoerästä. Kuitenkin lienee kaikille jo maalaisjärjellä ajateltuna selvää, että maidon laatuun vaikuttaa eläimille syötettävän rehun laatu. Esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon viljelykierrossa käytettävä puna-apila on hyvä ihmisellekin välttämättömän alfalinoleenihapon kannalta. Eläinten hyvinvoinnin osalta luomun merkitystä ei tarvinne selittää, ja siksi mielestäni koulumaidon tulisikin Hyvinkäällä olla luomua.

Suomalainen omena. Onko sen terveellisempää hedelmää? Ja me suomalaiset kärräämme sitä tonnikaupalla kaatopaikoille. Ymmärrän, ettei kotitarveviljely nyt tähän auta, mutta on jokseenkin häpeällistä, että tuomme kouluihimme tuotetta ulkomailta mikä kasvaa oikein hyvin Suomessa.

Omenalohkojen vertailuluvut kouluhedelmätuella päivitettyinä ovat:

puolalainen omena 12 258 ja kotimainen 15 092. Hintaero supistuu yli 8000 eurosta 2834 euroon. Eli ei todellakaan iso panostus, kun otetaan huomioon elintarvikkeen puhtaus, lyhyet kuljetusmatkat ja suomalaisten työllistäminen.

Ymmärrettävästi kuutioitu omena on kotimaisena työnä kalliimpaa, mutta toisaalta määrä ja siten hintaero on aika pieni. Siirtymällä kotimaiseen omenaan myös omenakuution osalta lisäisimme entisestään kotimaista työtä näiden jo aiemmin mainitsemien seikkojen lisäksi.

Edelleen jatkan samalla linjalla. Tuomme riisiä ja makaronia ulkomailta vaikka riisiä ravitsemuksellisesti parempaa ohraa tai esimerkiksi suomalaisesta kaurasta valmistettua pastaa olisi kotimaassa tarjolla. Se, että maistuuko se ohra riisin sijasta on tottumiskysymys, mihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi alkuun korvaamalla vain osa riisistä ohralla ja lisätä sen osuutta pikkuhiljaa.

Palatakseni alkuun, en näe mitään syytä miksi kaikki liha ja kalatuotteet eivät voisi olla suomalaisia. Myöskin soijatuotteet kuten tofu olisivat aivan hyvin korvattavissa kotimaista alkuperää olevilla tuotteilla. Näiden proteiinituotteiden hankkiminen 100% Suomesta olisi sekä kestävän kehityksen että sosiaalisen vastuumme vuoksi järkevää. Käsittääkseni Motivan opas elintarviketurvallisuuden, ympäristövaikutusten, eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymysten ja sosiaalisen vastuullisuuden kriteereistä antaa tähän meille avaimet.

Teen muutosesityksen §93:

Valtuusto päättää, että Hyvinkään kaupungin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa huomioidaan vastuullisuuskriteerit siten, että on mahdollista siirtyä käyttämään kotimaisia raaka-aineita, niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarvittaessa tai jos saatavuus osoittautuu jonkin raaka-aineen kohdalla jatkuvasti heikoksi, olemassa olevaa ruokalistaa muutetaan siten, että vastuullisuuskriteerit saadaan täytettyä. Valtuusto esittää myös, että sivistystoimen yksiköissä siirrytään tarjoamaan rasvatonta luomumaitoa ruokajuomana.