Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kokousväki
Hyvinkäällä on hyvä pöhinä.
Näin me olemme saaneet kuulla tänään täälläkin, sekä aiemmin lukea lehdistä ja somesta. Ja tämä uussana on toki ihan paikallaan, onhan Hyvinkäällä kuluneen vuoden aikana tapahtunut paljon hyvää. On ollut ja tulee olemaan erilaisia tapahtumia ja festareita, on aloittanut uusia yrityksiä ja asioita kehitetään korkealentoisesti. Kaupunki on monessa mukana.
Huolestuttavaa on, jos tämän hypetyksen jalkoihin jää se pieni kuntalainen, joka ei saa ääntään kuuluviin.
Viime vuosien aikana on tehostettu, kehitetty ja myös säästetty. Niin sanottua juustohöylää on käytetty meillä Hyvinkäälläkin. Tilanne on nyt kohtuullinen, ellei jopa hyvä.
”Hyvinkäällä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti lähivuosien aikana. Se merkitsee ikääntyneiden hoidon tarpeen merkittävää kasvua, huolimatta toimintakykyä ylläpitävistä toimista. Vuonna 2015 Hyvinkäällä asui yhteensä 3 836 yli 75- vuotiasta, ja määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 5 902 asukkaaseen. Heistä noin puolet on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Nykyinen palveluntarjonta jakautuu Hyvinkäällä seuraavasti: vuonna 2016 ympärivuorokautisen tehostetun hoidon asiakaspaikkoja oli yhteensä 413, joista kaupungin omaa palvelua 238 paikkaa ja yksityisiltä palveluntuottajilta ostettiin 175 paikkaa. Nykyinen palveluasuntomäärä ei riitä takaamaan hyvinkääläisille asumispalveluja omassa kunnassa, vaan asiakkaita on 39 sijoitettuna Hyvinkään ulkopuolelle. Vuoteen 2025 paikkojen lisäinvestointitarpeen arvioidaan Hyvinkäällä olevan noin 30 hoitopaikkaa vuodessa. Hoitopaikkojen kokonaistarpeeseen vaikuttaa muiden kotona asumisen tukitoimien vaikuttavuus.”
Edellä lukemani teksti on suoraan Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta koskien Sahanmäen palvelukeskuksen tarveselvitystä ja toimenpiteitä. Tuon tiedon valossa meillä Hyvinkäällä pitäisi valmistua Sahanmäen palvelukeskuksen kokoinen palvelutalo joka toinen vuosi.
Muistan tästä samasta tahdista puhuttaneen jo silloin kun Kauniston laajennus valmistui. Kaupunki ei ole tähän kuitenkaan tarpeeksi panostanut, eikä yksityisellä sektorilla tietenkään olla vastuussa tarpeellisen paikkamäärän saavuttamisesta. Tulevasta maakuntahallinnosta ja Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymästä huolimatta me olemme tästä nyt vallitsevasta tilanteesta vastuussa.
Vaikka jonotilanne ja ulkopaikkakunnille sijoitettujen vanhusten määrä on ollut tiedossa, meillä ei olla suhtauduttu asiaan riittävällä vakavuudella.
Moni varmasti nyt ajattelee, että hei, kaupunginhallitushan päätti antaa palveluihin 370 000 euroa lisää ja sillä saadaan 15 vanhusta jonosta pois.
Tämä on toki hyvä asia, mutta kuitenkin tulee muistaa, että Hyvinkäällä vanhushuollossa tehdyt säästöt pitkällä aikavälillä ovat aivan eri mittakaavassa, ja itseasiassa sote-lautakunnan tekemästä vuoden 2018 talousarviosta nipistettiinkin ensin 300 000€.
Väkisinkin tulee mieleen valtiomme hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. Ensin otetaan isolla kädellä ja lopulta annetaan vähän takaisin ja toivotaan kansalaisten muistin olevan tarpeeksi lyhyt.
”Hoitopaikkojen kokonaistarpeeseen vaikuttaa muiden kotona asumisen tukitoimien vaikuttavuus.” Nämä jonossa olevat ihmiset ovat pääosin kotihoidon asiakkaita, ja koska vanhusten määrä lisääntyy, se tulee näkymään kotihoidon asiakasmäärässä.
Paitsi ilmeisesti meillä Hyvinkäällä. Talousarvion mukaan niin kotihoidon kuin omaishoidonkin asiakkaat tulisivat ensi vuonna meillä vähentymään. Keskusteluni kotihoidon ja palvelukotien henkilöstön ja omaisten kanssa ei kuitenkaan lupaa tällaista. Onko todellisena syynä siis asiakkuuskriteerien nosto?
Hyvinkään Vasemmisto on ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka palveluasumisen jonoa siivotaan ja tämä varmasti helpottaakin kotihoidon työtä, se ei riitä. Meillä pitää olla resursseja ja hoitohenkilökuntaa höllentää asiakkuuskriteerejä, jotta jokainen kotona asuva vanhus saisi apua ajoissa silloin kun sitä tarvitaan. Vain siten voimme taata kaupunkilaisillemme turvallisen vanhuuden kotona. Tuo tulevaisuus tähän sotemaailmaan sitten mitä tahansa, pohjan rakennamme me, nyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuun mahdollisesti siirtyessä maakuntatasolle, meidän tärkeimmät päätöksemme tulevat koskemaan sivistystä ja opetusta. Sitä työtä, millä taataan hyvinvoivat ja veronmaksukykyiset kaupunkilaiset. Koulutuksella, sivistyksellä, kulttuurilla ja liikunnan mahdollisuuksilla on syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden hallinnassa kiistaton merkitys.
Hyvinkään Vasemmisto esittääkin, että kulttuurialan järjestöjen ja laitosten avustuksiin tullaan tekemään indeksikorotukset, jotka niistä on säästövuosina ns. jäädytetty.
Sivistystoimelta on tullut pariinkin otteeseen tätä syksyä selkeä viesti, mm. valtuustoseminaarissa 13.10., että perusopetukseen tarvitaan lisää rahaa. Syntyvyys on valitettavasti vähentynyt Hyvinkäällä viime vuosina ja se näkyy jo päivähoidon tilastoissa. Mutta vielä perusopetuksessa oppilasmäärä on kasvussa ja jotta meillä ei ryhmäkoot kasvaisi suhteettomasti siihen tarvitaan oikeasti lisää rahaa. Pienempien ryhmien eduista oppilaille on kiistatonta tietoa ja jo pelkästään henkilöstön jaksamisen kannalta ryhmäkokojen ei saisi antaa kasvaa.
Olemme tänään täällä käsittelemässä kaupungin ensi vuoden talousarviota. Ei mitään pientä puuhastelua siis, ja olen ensimmäisen kauden valtuutettuna ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana ottanut asian erittäin vakavasti ja tarkastellut budjettipumaskaa hyvinkin tarkkaan ja kriittisesti.
Toivon ja uskon, että niin ovat kaikki muutkin valtuutetut. Se, viime kaudella tehty päätös, että meillä on 51 valtuutettua, on kuntalaisten oikeusturvan kannalta hyvä asia. Jo pelkästään sen vuoksi, että meillä on 51 silmäparia tutkimassa näitä asioita. Jokaisella on mahdollisuus huomata jotain, mitä ei ehkä muut valtuutetut tai virkamiehet ole käsittelyssään huomanneet.
Lopuksi myös Hyvinkään Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää talousarvion valmistelua, se on antanut meidän käsiimme hyvät mahdollisuudet tehdä Hyvinkäästä menestyjä myös omien kaupunkilaistemme silmissä huolehtimalla kaikkien hyvinvoinnista ja elämän rikkauden mahdollisuuksista.