Hyvä Vappuväki,
Vuonna 1990 juuri ennen Vappua tehtiin Suomessa poliittista historiaa. Liki 3 ja puoli tuhatta ihmistä kokoontui pääkaupunkiimme perustaakseen uuden poliittisen puolueen. Vasemmistoliiton perustamisesta on siis tällä viikolla kulunut 25 vuotta
Jotta voi ymmärtää Vasemmistoliiton perustamisen ajankohtaa, on
toki tunnettava vasemmistoliikkeiden historiaa, mutta toisaalta on myös muistettava millaisessa maailmassa elimme 25 vuotta sitten.
Vuoden 1989 aikana vallankumouksen aalto suorastaan pyyhkäisi Itäisen Euroopan yli. Mm. Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa, vaihtuivat poliittiset valtajärjestelmät. Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989. Neuvostoliiton hajoaminen häämötti yhä useampien tasavaltojen itsenäistymispyrkimysten edetessä. Meille maantieteellisestikin läheisimmät Baltian maat mukaanlukien.
Yhteiskunnallinen muutos oli myös ollut nopeaa. Teollisuuden työväestö väheni ja samalla palvelualat kasvoivat. Työväki muuttui. Yhteiskunta kehittyi ja keskiluokkaistui. Koko suomalainen elämäntapa koki muutoksia, kertakulutus kasvoi, vapaa-ajan merkitys kohosi ja se osaltaan korvasi perinteisen työkeskeisen elämäntavan. Vuonna 1990 Suomessa Vasemmistolainen liike oli uuden vaiheen edessä. Vaiheen, jonka syntyyn vaikuttivat vahvasti sekä skdl:n ja skp:n liikkeiden sisäiset ongelmat, että poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Aatteellisen ja poliittisen niin kuin toiminnallisenkin uudistumisen tarve oli kasvanut.
Itse puolueen perustaminen oli aikalaisten kertomusten mukaan varsin värikäs prosessi. Skdl:n vuonna 1988 valittu puheenjohtaja ja uuden puolueen pääsuunnittelijanakin toiminut Reijo Käkelä jätti puolueen kesken perustamisprosessin. Omien sanojensa mukaan syynä oli se, että ”romantikot tuhosivat hänen unelmansa puolueesta halutessaan kaikille avoimen kokouksen”.
Tätä voimme tänä päivänä kiittää, sillä alusta alkaen vasemmistoliikkeen mukana seurannut avoimuuden periaate elää edelleen. Meillä Hyvinkäällä ovat kaikki kokoukset ja tilaisuudet kaikille avoimia. Ja esimerkiksi Vasemmistonaisiin tai Vasemmistonuoriin voi liittyä ilman itse puolueen,Vasemmistoliiton jäsenyyttä.
Merkittävää on myös, että puoluetta ei sidottu alun alkaenkaan mihinkään ideologiaan. Uusi puolue, Vasemmistoliitto ei siis pohjannut aatteille, kuten sosialismi, kommunismi tai sosiaalidemokratia. Vaan yksinkertaisesti yhteisille arvoille ja päämäärille.
”Vasemmistoliitto on avoin kaikille, jotka haluavat osallistua sen rakentamiseen ja sen tavoitteiden muotoilemiseen riippumatta itse kunkin maailmankatsomuksellisesta vakaumuksesta”, sanottiin Huhtikuun julistuksessa. Näin puolueesta haluttiin luoda poliittinen yhteisö sen sijaan, että se olisi perustunut yhtenäiseen tai jopa suljettuun maailmankatsomukseen.
Siispä Vasemmistoliitosta luotiin moderni, uudistusmielinen ja väljään organisoitumiseen perustuva poliittinen liike. Myöhempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Suomessa suuntasi puolueen kuitenkin perinteisemmälle uralle, millä tälläkin hetkellä ollaan.
Ohjelmissaan Vasemmistoliitto määrittelee itsensä ”punavihreäksi puolueeksi, jonka tärkeimmät arvot ovat vapaus, kestävä kehitys ja tasa-arvo”. Vihreä tarkoittaa luonnollisestikin ympäristöarvoja, punainen taas viittaa työväenliikkeen perinteeseen, mutta myös yleiseen vaatimukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut vasemmiston ja sosiaalidemokraattien kieltämättä menestyksekkäin saavutus. Kuitenkin taloudelliset taantuma-ajat ja uusliberalistisen talouspolitiikan vahvistuminen ovat sittemmin johtaneet hyvinvointivaltion heikentymiseen. Tällöin Vasemmistoliiton rooli onkin vaihtunut uudistajan sijaan jopa konservatiiviseksi eli uudistuksen jarruksi. Vasemmistoliittoa on nimitetty vanhaan kiinni jääneeksi ja uudistuksia vastustavaksi puolueeksi. Kuitenkin kaiken vastustuksemme päämääränä on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion purkamisen estäminen.
Tämä on Vasemmistoliiton päämäärä yhä edelleen, päämäärä säilyttää hyvinvointivaltio, johon kuuluu vahvan julkisen sektorin tuottamat, koko väestölle tarkoitetut hoito- ja koulutuspalvelut sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ja kaikille taattu perusturva. Tämän eteen työväenliike ja Vasemmistoliitto tekee työtä, joka päivä, vaalituloksistakin riippumatta.
Hyvää Vappua kaikille!