Vanhoja kirjoituksiani esim. paikallislehdissä. Vaikka ajankohtaisuus on jo ohitettu, näistä pääsee tutustumaan suoraan arvoihini ja ajatuksiini.
KÖYHÄ KÄRSII TERVEYSKESKUSMAKSUSTA, HYVIN SYÖNYT DUUNARI EI
Hurrasin itsekseni, mutten äänettömästi, aamupalapöydässä Pekka Laineelle, joka nosti kissan hännän! Siis kysyikö kukaan mistä otetaan puuttumaan jäävät rahat, kun parkkimaksuista Hyvinkäällä luovuttiin? Parkkeeraus on ilmaista nyt jokaiselle, mutta harvalla köyhällä on varaa pitää autoa. Aika paljon tärkeämpää olisi yhteiskunnalle ja yksilölle, jos terveyskeskusmaksusta luovuttaisiin.
Kaupungin maksullinen pysäköinti on monessa muussa isossa kaupungissa luokiteltavissa jopa teoksi ympäristön hyväksi. Pysäköinnin maksullisuuden kun voidaan olettaa ohjaavan ihmisiä käyttämään enemmän julkista liikennettä. Näin on esimerkiksi Helsingissä, missä pysäköinti on maksullista ja terveydenhuolto terveyskeskusmaksun osalta maksutonta.
Mutta hyvinkääläisellä autoilijalla ei ollut varaa maksaa euroa pysäköinnistä, siis köyhä maksakoon terveydenhuollosta! Kyllä, nämä kaksi asiaa on nyt nostettava nokakkain, vaikka eivät siitä kaikki pitäisikään. Kyseessä on kuitenkin likimain samansuuruinen vuosittainen summa. Voiko hyvin toimeentulevien johtama Hyvinkää oikeasti toimia näin? ”Helpotuksia rikkaille ja köyhät kyykkyyn!” Annammeko ME Hyvinkään toimia näin?
Julkaistu 6.3.2013 Aamupostissa
NÄIN MEILLÄ HYVINKÄÄLLÄ!
”100 000 € asuntomessutapahtuman vaatiman keskusta-alueen ja messualueelle johtavien bussireittien viihtyisyyden ja edustuskelpoisuuden lisäämiseen mm. kukkaistutusten avulla ”
Anteeksi mitä? Tämän päälle kaikki muu; miljoonasillan rakentaminen ym. jo maksetut ja tulevat imagonkohotuslaskut. Mutta terveyskeskusmaksuista ei pystytä luopumaan!
Tosiasia on, että ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen vaarassa olevia on Hyvinkäälläkin paljon. Tämä tulee julki myös Pelastusarmeijan vetoomuksessa valtuutetuillemme ja muille päättäjillemme, josta uutisoitiin myös Aamupostissa. Toimeentulotuen piirissä olevien kuntalaisten terveydenhuolto on turvattu, mutta miten käy meille ns. väliinputoajille?
Jos ei ole kaiken kattavaa työterveyshuoltoa, joutuu moni pienipalkkainen oikeasti loppukuusta miettimään mennäkö sairautensa vuoksi lääkäriin vai ostaisiko lapselle uudet kengät. Ja kun sitten luonnollisestikin lapsen etu ajaa oman edun edelle, sairaus pitkittyy, poikii uusia ja muutenkin lisää yhteiskunnan maksutaakkaa sitten kun on pakko tai kun on varaa lääkäriin mennä. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ovat vaikeita sairastuneen itse tunnistaa, niitä helposti vähätellään ja hoitoon hakeutumista lykätään monista syistä. Rahan puute ei saa olla yksi niistä!
Nyt on uuden valtuuston aika lunastaa vaalien alla annetut lupaukset helpottaa köyhien ja syrjäytymisvaarassa olevien arkea. Terveyskeskusmaksun poistaminen olisi hyvä ja mielestäni oikeasti myös mahdollinen kädenojennus tähän suuntaan. Kaikkien perintä-, laskutus- ja muiden kulujen jälkeen kaupungille terveyskeskuskäyntimaksuista jää kassaan pyöreästi 210 000 euroa. Tästä summasta ei ole vielä vähennetty sitä osaa minkä kaupunki maksaa toimeentulotukena, koska sitä lukua ei ole ollut saatavilla. Todellinen summa on siis pienempi. Joka tapauksessa suurempiakin euromääriä laitetaan vuosittain mitä kummallisenpiin, ja monesti kaupunkilaisten mielestä turhiin hankkeisiin.
Peruspalvelut kuntoon! ”huusi” lähes jokaisen kunnallisvaaliehdokkaan kampanjassa. Seuratkaa hyvät ihmiset ehdokkaidenne käyttäytymistä näissä päätöksissä.
Julkaistu helmikuussa 2013 Aamupostissa
VAALILUPAUKSISTA JA DEMOKRATIASTA
Suureksi ihmetyksekseni olen lukenut tältäkin palstalta kirjoituksia viime kuntavaalien ehdokkaiden ns. pyörretyistä vaalilupauksista. Jokainen kai ymmärtää, ettei Suomessa tai missään muussakaan demokraattisessa valtiossa saada mitään yksin aikaan. Siihen myös valtuutettu tarvitsee muita, aivan kuten jokainen meistä, täysin yksin ei pärjää.
Hyvinkään valtuusto on 51-paikkainen. Vaikka esimerkiksi vasemmistoliitto vastusti vuoden 2012 budjettiesityksen peruspalveluihin kohdistuvia leikkauksia henkeen ja vereen, ei 5 ihmistä voi muutosta tehdä. Kouluista vietiin uudet kirjat ja päiväkodeista sijaiset, uusia koulukuraattoreja ei saatu mutta arkkitehtikilpailu ja kaksikin urheilukatsomoa sai rahaa lompakot pullolleen. Pöytäkirjojen mukaan muiden puolueiden edustajat eivät muutosehdotuksia tehneet vaan vasemmistovaltuutetut jäivät tässä äänestyksessä aikalailla yksin. Korjatkaa toki jos olen väärässä, en siitä pahastu. Vaikea on kuitenkin vaikuttaa ja lupauksiaan pitää, jos enemmistö läpsii toisiaan selkään ja skoolaa hymyssä suin kaiken maailman avajaisissa. Vaalien aikaan kaikilla puolueilla on samat tavoitteet ja lupaukset. Kaupunkilaisten olisikin syytä vähän tutkia, ketkä ovat pitäneet linjansa koko kauden.
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaat olivat kojun kanssa lauantaina 8.9. Paavolan Valintatalon edessä. Juttelemassa kävi kiitettävän paljon ihmisiä, monta mielenkiintoista argumenttia kuultiin ja ehkä joitain väärinkäsityksiäkin oiottiin. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin itselläni mieleen, kuinka moni sanoi, että ei kenties aio edes käydä äänestämässä, koska ”ei mikään kuitenkaan muutu” tai että ”ei siellä valtuustossa meitä ajatella”. Kuinka väärältä se tuntuukaan. Juuri tämän vuoksi meillä Vasemmistoliitossa on paljon uusia ehdokkaita. Uskomme, että asioihin voi vaikuttaa, ei yksin vaan yhdessä. Mitä useampi vähäosainen käy vaaliuurnilla ja antaa äänensä, sitä lähempänä muutos on.
Moni ihmetteli myös tosiasiaa, että vaikka Hyvinkää on teollisuuden myötä ollut kautta aikain nimenomaan työläisten kaupunki, on valtuustomme oikeistojohtoinen. Tosiasia on pelkistettynä: rikkaat äänestävät rikkaita ja heidän asioitaan ajavia ihmisiä, köyhät ja sairaat eivät käy välttämättä edes äänestämässä. Hyvinkäähän on suhteellisen vakavavarainen kaupunki, jopa jollain asteikolla rikas. Hyvin toimeentulevia veronmaksajia muuttaa jatkuvasti uusille hienoille asuinaluille. Meille on rakennettu kauppakeskus, ”urheilustadioneita” ja siltoja. Kuitenkin samanaikaisesti rahaa otetaan ihmisten peruspalveluista. Eikö nämä perusasiat, jokaista koskettavat terveys-, sivistys- ja hyvinvointipalvelut tulisi saattaa ensin kuntoon? Jos olet sitä mieltä, käy antamassa äänesi 28.10. Kaikkien ääntä tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaan. Ja valitettavasti jos ei äänestä, raukeaa mahdollisuus valittaa.
Itse en anna katteettomia lupauksia, enkä toisaalta syytä ketään takinkääntämisestä, se on turhaa. Joskus voi jokainen joutua muuttamaan kantaansa, kun ymmärrys lisääntyy ja asiat valkenee. Se on viisauden merkki. Mutta periaatteistaan ei saa luopua. Ja uskosta muutoksen mahdollisuuteen.
Julkaistu Aamupostissa 15.2.2013
HYVINKÄÄLLÄ VUORO PANOSTAA ASUINALUEISIINSA
Seuraavalla valtuustokaudella Hyvinkään olisi aika panostaa eri asuntoalueittensa viihtyvyyden parantamiseen. Moni tie kaipaa edelleen asfaltointia ja opasteita, ja asukkaista, jotka kulkevat kyseisillä väylillä useita kertoja päivässä, tuntuu oudolta kaupungin tärkeysjärjestys näissä asioissa. Nyt on ydinkeskusta laitettu kuntoon isolla rahalla. Seuraava syy kaiken muun viivästymiseen tuntuu olevan asuntomessualueen rakentaminen.
Kaupunginhallitukselta pitäisi löytyä enemmän vastuuta yhteiseen hyvään ja saattaa kaupunkilaisten asiat ja päivittäiseen elämään liittyvät epäkohdat kuntoon. Tälläkin hetkellä monet Hyvinkään kaupungin asuntoalueista ja niissä olevat julkiset tilat (mm. koulut, päiväkodit ja liikuntapaikat) kaipaavat kohennusta. Edelleen oppilaita istutetaan parakeissa, jotka olivat liian huonoja Hypsin edustusjoukkueen pukutiloiksi. Mm. koko Nopon päiväkoti, jossa jo pelkästään esikoululaisia on 16, viettää päivänsä parakissa.
Asukkaille tärkeimpiä lähipalveluja ovat varmasti päivittäistavarakauppa, kirjasto ja terveyspalvelut, lapsiperheille lisäksi päivähoito ja koulut. Vähintään nämä pitäisi saada joka alueelle, eikä näitä missään nimessä saisi lopettaa tai keskittää johonkin. Kohtuullinen ja turvallinen asiointimatka näihin palveluihin olisi taattava jokaiselle, myös liikuntarajoitteisille. Lisäksi puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapito sekä näin syksyn tullen niiden valaistuksen parantaminen ovat meille tavallisille kaupunkilaisille tärkeitä asioita.
Hyvinkään eri kaupunginosiin ja taajamiin tarvittaisiin vanhanaikaista kylämäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Paikallisten sosiaalisten verkostojen syntymiselle olisi luotava suotuisa ilmapiiri. Yhtenä käytännön toimenpiteenä voisi olla kiertävät toripäivät eri kaupunginosissa. Julkisen liikenteen riittävät vuorot ja edullisuus lisäisivät kaupungin osien välillä liikkumista eikä kaikki liike suuntautuisi vain keskustaan päin.
Asuinalueiden asukkaat pitäisi saada keskustelemaan alueensa tulevaisuudesta ja aidosti vaikuttamaan yhteisiin asioihin. On parannettava erityisesti nuorten aikuisten, lapsiperheiden ja opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Kaupunginosien nuorisotalo -kulttuuri pitäisi herättää henkiin ja jalostaa esim. perhetaloksi. Palvelujen järjestäminen pitää lähteä asukkaiden tarpeesta ja osallisuudesta.
Eikä enää sellaisia esimerkkejä kuin Hakalassa. Kauppa ja alueen asukkaat olisivat halunneet yhteistuumin uuden kaupan tyhjillään olevaan rakennukseen, mutta virkamiehet ja kaupungin päättäjät estivät hankkeen. Liekö kateus nostanut päättäjissä päätään, vai mikä lie syynä. Uusi supermarket-luokan päivittäistavarakauppa olisi ollut tervetullut lisä kaupunkimme tarjontaan. Monikaan ei jaksa käydä keskustan isoissa hehtaarihalleissa. Uusi kauppa olisi palvellut myös asuntomessualueen kävijöitä, varsinkin, kun miljoonasillan rakentamiseen Hanko-tien yli ryhdyttiin.
On tunnettua, että vaikuttamisen vahvistumisen myötä kasvaa myös asukkaiden vastuu omasta ympäristöstään ja palveluistaan. Tiedetään myös, että tehokkain keino rauhoittaa järjestyshäiriöistä kärsiviä kortteleita on viihtyisyyden lisääminen. Pienikin panostus väreihin, kukkalaatikoihin ja ehjiin keinuihin toimii paremmin kuin säännöllinen poliisipartiointi.
Vastuunottoa omasta ympäristöstä opitaan antamalla siihen vaikuttamisen mahdollisuus.
Julkaistu syyskuussa 2012 Aamupostissa
MUUTOSTARVE ON TIEDOSSA, MITÄ SILLE TEHDÄÄN?
Aselakiuudistusta pohtivat julkiset ja yksityiset tahot tuntuvat sokaistuvan ”nyt täytyy jotain tehdä”- ajatuksen voimasta. Eikä siis nähdäkään metsää puilta. Aseet täytyy säilyttää asianmukaisissa kaapeissa, se on selvä. Mutta kaikki vanhemmat tietävät, että vaikka kuinka yrittäisi, lapset kyllä selvittävät missä avain on. Löytäväthän he joululahjapaketitkin ja piilotetut vierasvarakeksit. Ja toisaalta, jos ei perheeseensä voi luottaa, kehen sitten?
Ihminen voi tappaa toisen melkein millä vain, leipäveitsellä tai pesäpallomailalla, pommilla tai myrkyttämällä jne. Tekijä kyllä keinot keksii, oli aseita saatavilla tai ei. Ennen nykyistä aselakia aseita säilytettiin tuvan seinällä tai eteisen kaapissa. Kuinka paljon silloin oli joukkoampumisia? Ase itsessään ei tapa, vaan se sormi joka liipaisimesta vetää on vaarallinen. Tähän mielestäni pitäisi keskittyä nyt tässä Hyvinkäänkin tapauksessa. Toisaalta Vasemmistoliiton Annika Lapintien ehdotus asekaappien alkolukosta on ihan järkeenkäypä idea. Kuka nyt asetta tarvitsisikaan alkoholin vaikutuksen alaisena.
Ministeritason lausunnoissa voi aistia syyn vieritysyrityksiä vanhempien niskoille. Tottahan toki me vanhemmat annamme lapsillemme eväät elämään ja teemme kasvatustyömme kukin tyylillään, niillä resursseilla jotka meille on suotu, ja parhaamme yrittäen. Aina se ei riitä, moni vanhempi on toivottomassa tilanteessa esimerkiksi koulukiusatun tai muuten vain erilaisen lapsensa kanssa, kun opettajilla ei ole aikaa tai ”pelisilmää” nähdä ja puuttua tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla.
Siinä kohtaa, kun lapsella tai nuorella todetaan mielialaongelmia, ainakin osittain vanhempien vastuu lakkaa ja yhteiskunnan vastuu alkaa. Ei voida olettaa, että vanhemmat kykenevät hoitamaan asiantuntijaa vaativaa ongelmaa. Tässä kotikaupungissamme tapahtuneessa tragediassa ovat myös tekijän vanhemmat ja perhe uhreja. Onko heidän jaksamisestaan huolehdittu asianmukaisesti?
Hyvinkään terveydenhuollossa on iso ongelma. Nopean puuttumisen mallia ei ole tai sitä ei osata käyttää. Vaikka asiakas terveyskeskuksen ajanvarausluukulla itkisi pahaa oloaan, ei asiaan puututa. ”Saatte ajan viikon päähän” on tyly vastaus. Aina ei lääkärikäyntikään auta, kenties tuloksena on mielialalääkeresepti, mutta tilanteen kehitystä ei välttämättä seurata tai terapiaa ei edes ehdoteta lääkehoidon tueksi. Kuitenkin näiden asioiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Toivoa sopii, että asioihin tulee muutos. Vaaditaan, että se muutos saavutetaan. Sillä välin koitetaan pitää toinen toisistamme huolta.
Lopuksi vielä syvä osanottoni kaikkien uhrien ja tekijänkin läheisille.
Mielipidekirjoitus julkaistu Aamupostissa 1.6.2012
VAPPUPUHE HYVINKÄÄN TORILLA 1.5.2012
Hyvät toverit ja hyvinkääläiset!
Tuntuu todella hienolta ja juhlavalta olla täällä Hyvinkään torilla juhlimassa vappua teidän kaikkien kanssa.
Pidän itse asiassa suurena kunniana saadessani puhua näin perinteikkäässä tapahtumassa.
Se mistä haluan tänään puhua, koskettaa meitä kaikkia.
Jokainen meistä kaipaa joskus tukea ja apua elämänsä kanssa.
On aika kysyä: Mitä me kaupunkilaiset kunnalta haluamme?
Voin puhua ainakin omasta puolestani:
– Haluan, että poikani on turvassa ja hyvässä hoidossa kunnallisessa päiväkodissa.
– Haluan, että hän saa parasta mahdollista perusopetusta ja kunnolliset eväät elämässä selviytymiseen.
– Haluan, että hänellä on mahdollisuus opiskella ja tehdä työtä yhteiskunnassamme ja sen hyväksi.
– Toisaalta haluan, että ikääntyvät vanhempani saavat asianmukaista hoitoa ja inhimillistä kohtelua elämänsä ehtoopuolella.
Nuorilla on oltava työtä, vanhuksilla asiallinen hoito ja lapsilla turvallinen ympäristö.
Miten tämä kaikki toteutetaan?
Ei ainakaan nykyisellä talousmallilla, jossa päiväkodeista viedään sijaiset, kouluista uudet kirjat ja yrityksiltä työllistämistuet.
Kaupunkimme on viime vuosina satsannut rakentamiseen ja ulkoisen kuvan kiillottamiseen. Mutta sisältä perusturvan rakenne rappeutuu, siksi tulo- ja sosiaaliset erot ovat tänä aikana vain kasvaneet.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus tuo mukanaan ongelmia, jotka vaikuttavat jokaisen elämään ja näkyvät suoraan katukuvassa.
En sano että eikö uusi kaupungintalo olisi ollutkin tarpeen, mutta onko se kaikkine kalliine taideteoksineen varmasti nyt kaupunkilaisten käytössä? Kaupunkilaisten ”olohuone” kuten sitä on kuvattu?
Entä saavatko kaupunkilaiset tulevaisuudessa vapaasti käyttää Kankurinpuistoon tulevia pukutiloja?
Meidän verorahoista nämä on maksettu, joten eikö meillä kuuluisi olla oikeus niitä käyttää..
Yksi huolestuttavimmista asioista mielestäni on kuitenkin Kauniston vanhainkodin laajennusosan vajaamiehitys. Lisäpaikat vanhustenhuoltoon ovat todella tarpeen, mutta miten ihmeessä voi päättäjät samalla evätä rahat uusien hoitajien palkkaamiseen?
Ahtaatkin tilat riittävän ja motivoituneen henkilöstön kanssa olisi parempi vaihtoehto.
Entäpä sitten, kuinka moni on mennyt terveyskeskukseen ja saanut ajan akuuttiin ongelmaan vasta viikon päähän? Kuinka moni on ollut vakavasti masentunut tai muuten kaivannut kipeästi apua juuri siinä hetkessä, kun näin on käynyt ja tylysti lähetetty kotiin?
Minulle ainakin on käynyt näin.
Terveydenhuoltohenkilökunnan tulee olla tarpeeksi koulutettua osatakseen puuttua akuutteihin tilanteisiin. Ei masentunutta ihmistä voi päästää kotiin, yksikin kysymys: ”pärjäätkö?” -voi olla ratkaiseva.
Nyt on aika tehdä muutos.
Me Hyvinkääläiset olemme oman kuntamme ja omien asioidemme parhaita asiantuntijoita. Meillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseämme ja asuinympäristöämme koskeviin päätöksiin.
Tämän vuoden syksyllä kaupunkilaiset valitsevat valtuuston huolehtimaan heidän äänensä kuulumisesta päätöksenteossa.
Vasemmistoliiton tavoitteena ovat hyvinvoivat kuntalaiset, joustavasti ja ihmislähtöisesti toimivassa kunnassa.
On sekä yksittäisen kuntalaisen, kunnan ja koko yhteiskunnan etu tuottaa kansalaisia lähellä olevia palveluja, joilla kavennetaan sosiaali- ja terveyseroja. Parhaiten tähän tehtävään vastataan tarjoamalla riittävät peruspalvelut.
Laadukkaat kaupungin palvelut tarkoittavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa, oikeaa hoitopaikkojen mitoitusta, yhteisöllisyyttä ja aitoa toisten kuuntelemista.
Palveluiden tulee olla ihmisiä lähellä ja palveluita tulee saada vaivattomasti ja nopeasti.
Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuus tulee suoda meille kaikille.
Eikä lasten ja nuorten koulutus tai liikuntaharrastukset saa olla kiinni perheen varallisuudesta.
Lasten ja nuorten oppimisedellytyksistä huolehtiminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Siksi onkin kaikille nuorille taattava peruskoulun jälkeinen jatko-opiskelupaikka.
Syrjäytymisen mahdollisuus on poistettava jo silloin.
Haluamme lasten ja nuorten kehittyvän tasapainoisiksi ja toiset huomioonottaviksi aikuisiksi.
Näyttäkäämme heille itse esimerkkiä panostamalla heihin nyt.
Kuntalaisen oikeus on saada verorahoitteisia, elämänlaatua kohentavia palveluita läheltä, joustavasti ja turvallisesti.
Meillä jokaisella on siihen oikeus.
Pidetään yhdessä huolta, että se toteutuu.
Ja pidetään huolta toisistamme.
Hyvää Vappua!
NAISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA
Kansainvälinen naistenpäivä, jota vietetään 8. maaliskuuta, muistuttaa, että edelleen naisten oikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen tiellä on monia esteitä eri puolilla maailmaa. Naistenpäivän historia juontaa 1800-luvulle, kun New Yorkin vaatetehtaiden naistyöntekijät järjestivät lakkomielenosoituksen työolojensa parantamiseksi 8.3.1857. Sadat työläisnaiset lakkoilivat pieniä palkkoja, järjettömiä työaikoja ja epäinhimillisiä työoloja vastaan. Ensimmäistä YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin 8.3.1975.
Tietenkin näistä ajoista on moni asia muuttunut meilläkin parempaan päin, mutta tiesitkö, että:
– Maailmassa kuolee lähes 700 000 naista abortin seurauksena vuosittain.
– Tänä päivänä käynnissä olevista konflikteista yli 95 prosentissa esiintyy vakavaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään.
– Naisten osuus on lähes 70 prosenttia maailman noin 1,3 miljardista köyhästä.
– Naisilla on pienemmät mahdollisuudet käyttää taloudellisia resursseja, mikä vaikuttaa kielteisesti naisten itsensä ja heidän perheidensä sekä yhteisöjen hyvinvointiin, mutta myös laajemmin talouskasvuun ja kehitykseen.
– Naiset kantavat edelleen suhteettoman suuren vastuun palkattoman työn, kuten hoitotyön, tekemisestä, mikä estää heitä osallistumasta kokonaisvaltaisesti koulutukseen, työmarkkinoille ja julkiseen elämään.
– Maailmanlaajuisessa vertailussa naiset saavat yleisesti pienempää palkkaa kuin miehet ja heidän työllistymisensä on vähemmän turvattu. Naisten palkka on keskimäärin 17 prosenttia pienempi kuin miesten.
Hyvinkään pääkirjastossa keskustellaan naistenpäivänä 8.3. klo 18 alkaen äideistä. Miten äidit selviävät arkensa keskellä? Mitä kompastuskiviä heidän tielleen on asetettu?
Puheenvuoroja käyttävät:
- Ultra Bran perustajajäsen, Paavo Arhinmäen erityisavustaja Anna Tulusto
- JHL:n järjestötoimitsija Loviisa Itäkannas
- paikalliset äidit ja kunnallisvaaliehdokkaat Päivi Pääskyvuori ja Riika Raunisalo
Tule kuulemaan muiden tarinoita ja kertomaan omista kokemuksistasi äitinä ja naisena elämisestä Suomessa ja Hyvinkäällä.
Tilaisuuden juontaa kaupunginvaltuutettu Pirjo Hämäläinen.
Tervetuloa naiset ja miehet!
Julkaistu maaliskuussa 2012 Aamupostissa
JULKISTEN PALVELUJEN ULKOISTAMINEN TARKOITTAA VEROEUROJEN KATOAMISTA YKSITYISIIN TASKUIHIN
Kuntien pitäisi lopettaa kuntalaisille elintärkeiden peruspalveluiden ulkoistaminen yksityisille firmoille. Kunnan omien terveyskeskusten, vanhainkotien ja muiden peruspalvelujen alasajo ja siirtyminen ostopalveluihin ei suoraan johda parempaan hoitoon. Mm. Tampereella ja Hämeenlinnassa on paljastunut, että yksityinen hoivajätti on laiminlyönyt säännönmukaisesti henkilöstön määrän minimisuositukset. Liian vähäisen henkilökunnan lisäksi, tai siitä johtuen, yrityksen lääkehuollossa ja -hoidossa on ollut virheitä. Samaan aikaan yhtiö on kuitenkin tehnyt kymmenien miljoonien vuosittaista voittoa.
Yksityinen yhtiö ei siis välttämättä tuota laadultaan parempia vanhus- ja terveyspalveluita kuin kunta, mutta sen sijaan ulkoistaminen siirtää tehokkaasti julkiset rahat yksityisiin taskuihin. Samalla jo ennestään pienipalkkaisten naisten palkka- ja työehdot huononevat entisestään. Osakeyhtiöiden pääasiallisena tehtävänähän on tuottaa voittoa omistajilleen. Ja jostain se raha otetaan, jos ei suoraan palvelun ostajalta, niin palvelun laadusta tai henkilöstön selkänahasta. Huolestuttavaa onkin, että palveluiden laatu ja henkilöstön sekä asiakkaiden hyvinvointi on merkittävää pörssiyhtiölle vain silloin, kun se vaikuttaa yhtiön tulokseen. Mielestäni näiden tulisi olla itseisarvo aina, kun on kyse kuntalaisten peruspalveluista.
Kun kunta ostaa palvelun monikansalliselta pörssiyhtiöltä, niin kunnan varat kuin Kelan maksama korvauskin siirtyvät ulkomaalaisten taskuihin. Vastaavaa tapahtuu, kun yksityinen henkilö maksaa ensin ulkomaalaisomistuksessa olevalle vakuutusfirmalle sairauskuluvakuutusta, joka sitten maksaa ylikansalliselle lääkärifirmalle. Tämän lisäksi lääkärifirma kerää antamastaan hoidosta Kela-korvauksen. Sen lisäksi, että yksityiset terveysfirmat käärivät miljoonien voittoja kuntalaisilta ja kuntien verorahoista, on myös paljastunut, että ne välttelevät verojen maksamista. Esimerkiksi Mehiläinen maksoi vuonna 2010 yhden prosentin veroa 35 milj. euron voitoistaan.
Valitettavasti tällä hetkellä Suomen laissa on tämän verokikkailun mentävä porsaanreikä. Ja koska Mehiläisen toimitusjohtaja on mediassa ilmoittanut, ettei minkäänlaisia laittomuuksia ole tapahtunut, on oletettavaa, että verohallinto ja laki asettuvat lääkärijätin puolelle. Mutta onko se silti oikein? Minun veroprosenttini on huomattavasti suurempi vaikka tuloni ovat vain murto-osan.
Monessa kunnassa on pian ulkoistamisen jälkeen huomattu yllättäen hintojen nousevan. Monikansallinen yritys voittaa kilpailutukset halvoilla tarjouksillaan, sillä se sietää parin vuoden voitottomuuden. Pian kuitenkin hintoja nostetaan, eikä kunnalla ole mihin vaihtaa, sillä pienemmät yrittäjät ovat kilpailun tuoksinassa lopettaneet toimintansa tai myyneet firmansa suuryritykselle.
Jotkin asiat, kuten terveyspalvelut, ovat niin tärkeitä meille kaikille, että mielestäni on tarpeettoman uhkarohkeaa antaa ne terveysbisneksen pelinappulaksi.
Vaatimalla kunnalta palveluita, eikä tyytymällä ostopalveluihin tai yksityiseen terveydenhuoltoon, voimme ohjata kuntaa ja kunnan päättäjiä säilyttämään julkiset peruspalvelut. Meillä kaikilla on siihen oikeus ja ainakin jossain elämämme vaiheessa myös tarve.
Mielestäni kunnan tulisi ensisijaisesti turvata asukkaidensa terveydenhuolto ja muut peruspalvelut ja vasta sitten, jos kirstun pohjalle euroja jää, rakennella siltoja ja muuta mukavaa.
Julkaistu maaliskuussa 2012 Aamupostissa