Arkistot: huhtikuu 2017

Kuntavaalien 2017 tarkastuslaskenta on valmistunut ja tulokset on nyt vahvistettu.

Sain huikeat 212 ääntä ja se tarkoittaa valtuutetun paikkaa Hyvinkään kaupunginvaltuustossa. Kiitos ihan jokaiselle äänestäjälleni ja tukijalleni! Kiitos myös jokaiselle meidän ehdokkaalle ja heidän äänestäjilleen ja tukijoilleen. Sillä ilman meitä kaikkia, Vasemmistolla ei olisi yhtään valtuutettua Hyvinkäällä.

Tässä mietteitäni heti tuoreeltaan manantaiaamulta, kun olin jo ehtinyt nukkua yön yli ja tarkistaa aamulla lehdestä oliko se unta vain… 🙂

 
Vasemmistoliitto on yksi vaalivoittajista valtakunnassa. Hyvinkään Vasemmisto hävisi kuitenkin yhden valtuustopaikan. Puheenjohtajana kannan vastuuta ja tämä järkytti minua tosi paljon. Suhteellisessa vaalitavassa ehdokkaiden määrä korvaa laadun. Meillä oli vähemmän ehdokkaita kuin viimeksi, ja lisäksi suuria menetyksiä ehdokasjoukossamme. Nyt valittujen on käännettävä tämä ympäri niin, että laatu korvaisi määrän valtuustossa.

Henkilökohtaisella tasolla: Moni on ihmetellyt puoluettani. Agrologina ja kepulaisen suvun vesana tai ympäristönhoidon opiskelijana ja kestävän kehityksen ihmisenä olisi moni luullut, että puolueeni olisi jompi kumpi vihreälogoisista. Olen jopa saanut kommentin, että jos olisin Hyvinkäällä vihreiden puheenjohtaja enkä vasemmiston, niin olisin saanut äänivyöryn. Toivon hartaasti, että tämä kuntalaisen hauskakin analyysi olisi viesti siitä, että Hyvinkään vihreiden toivottaisiin siirtyvän enemmän vasemmmalle, kuten valtakunnan politiikassa on käynyt, eikä arvio siitä, että olisin antanut itsestäni oikeistolaisen kuvan. Sydämeni on aina vasemmalla.

Olipa hienoa lukea, että Hyvinkään Vihreätkin ovat vihdoin heränneet Sveitsi-hankkeen ympäristönsuojelullisiin ongelmiin. Toivotaan, että pystymme vielä yhdessä vaikuttamaan kaavaan niin, että keskelle Sveitsin luonnonsuojelualuetta ei rakenneta ökytaloja. Tosin kaupunkihan on osan kaavan alaisesta maasta lunastanut Sveitsi-hankkeen sijoittajilta 2 miljoonalla, sopimuksen mukaan sijoittajien olisi määrä ostaa alue takaisin, eli kyse olisi vain ”lainasta”. Mutta jos rakennusoikeutta alueelle ei heltiä, miten käy tontin takaisin lunastuksen? Pelkään pahoin, että myös Vihreiden olisi pitänyt herätä ajoissa ja vaatia edes näissä asioissa sopimuksiin muutosta, eikä hyväksyä sopimusta yhtenä könttänä.

Vasemmistoliitto on vastustanut tätä ns. Sveitsi-sopimusta monestakin syystä. Luonnonsuojelu ei ole niistä toki vähäisin, mutta olemme olleet myös huolissamme tuosta jo aiemmin mainitsemastani kahden miljoonan väliaikaiseksi aiotusta sijoituksesta tähän projektiin. Samaan aikaan olemme säästäneet ja leikanneet niin sote-palveluista kuin tekniseltäkin puolelta. Kaupungin omia toimia ulkoistetaan ja palveluja vähennetään. Mutta onhan meillä nyt 2 miljoonan parkkipaikka!

Vasemmisto ei ole vastustamassa yritystoimintaa, vaan meistä on todella hienoa, että perinteikäs Sveitsin hotelli avaa jälleen ovensa. Kuitenkin tähän Sveitsi-hankkeeseen kaupungin tekemät satsaukset ovat yhdenvertaisuuden näkökulmasta katsoen vähintäänkin epäilyttäviä. Kaupunki on sitoutunut Sveitsin mainontaan, mutta miten käy meidän paikallisten yritysten? Meillä on esimerkiksi kaksi ketjuihin kuulumatonta elokuvateatteria, joiden markkinointiin ei kaupunki ole osallistunut. Toki kaupunki tekee koko ajan mainontaa ja markkinointia, josta hyötyvät kaikki kaupunkimme yrittäjät pienimmästä suurimpaan. Mutta nyt on yksi yritysrypäs saamassa ihan ennen kuulumattoman potin markkinarahaa.

Ja sitten tämä Härkävehmaan koulu. Kovasti olen kuullut huhuja Härkävehmaan koulun sisäilmaongelmista, enkä halua tai edes voi ryhtyä ihmisten oireilua kiistämään, mutta sivistystoimenjohtaja on useaan kertaan vakuuttanut, että siellä ei ole oikeita sisäilmaongelmia. Koulun viemärit aiheuttavat hajuhaittaa. Yleensä kun viemärit alkavat haisemaan isossa määrin, siellä on jotain ongelmia ja esimerkiksi putkiremontti voisi olla paikallaan. Purkukuntoisuuden kanssa asialla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä, vaan tätä ilmaisua käytetään aika huolettomasti silloin kun purkamiseen liittyy muita intressejä.

Hyvinkäällä on tapana edetä kaikkia seurauksia miettimättä kuin tunkien käärmettä pyssyyn, kun on kyse kivoista kavereista ja hyvistä veijareista. Jos joku väittää, ettei hyväveli-verkostot täällä pyöri, tarvitsee olla kyllä pahasti likinäköinen. Koulujen kunto vaihtelee sitä mukaa kuin millekin tontille on kysyntää ja myös lapsiluku vähenee tai kasvaa tarvittaessa. Tästä esimerkkejä on lukuisia, viimeisimpänä Viertolan päiväkoti, jonka lopettamista perusteltiin lapsien vähenemisellä ja Kenttäkadun päiväkodin tyhjäksi jäävällä kapasiteetilla. Nyt kuitenkin kiinteistö on myyty päiväkodiksi yksityiselle. Tuskin yksityinen päiväkoti niitä lapsia mukanaan tuo.

Voitaisiinko tämä venkoilu, hyväveli-verkostot ja päätösten junttaaminen jo ennen kokouksia lopettaa? Palautetaan valta kaupunkilaisille!

 

Kirjoitukseni on julkaistu Aamupostin vaalikynässä 5.4.2017

On tutkittu, että suomalaisista 90 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisikin hankintahintaa. Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on 350 miljoonaa euroa vuosittain. Tullitilastot osoittavat, että ruuan tuonti Suomeen on edelleen kasvanut. Elintarvikkeiden kauppatase onkin pahasti alijäämäinen.

Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen julkisista elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoista kesäkuussa 2016. Helmikuussa 2017 hallitus hyväksyi Maa- ja metsätalousministeriön ruokapoliittisen selonteon, jonka mukaan ruokapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ruuan arvostusta kotimaassa ja vahvistaa Suomen maakuvaa korkealaatuisen ruuan ja ruokamatkailun kautta. Ruokapoliittiseen selontekoon liittyvä seminaari tulee olemaan keväällä 2017 ja tarkoituksena on ollut julkaista myös selontekoon liittyvä hankintaopas kunnille. Älkäämme jääkö odottelemaan sitä, sillä keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat jo olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää.

Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Hankinnassa voidaan asettaa vaatimuksia hankinnan kohteelle, mutta vaatimukset eivät saa rajoittaa kilpailua. Hankintatoimen suunnittelussa ja päätöksenteossa pidetään hintaa kuitenkin valitettavan usein tärkeimpänä tekijänä. Työllisyysvaikutuksia ja kuljetusmatkoja huomioidaan kilpailuttamisessa vain vähän. Taloudellisten mittareiden rinnalla hankintoja pitäisi tarkastella ruuan laadun, ravitsemuksen, tuoreuden, sesonginmukaisuuden, kestävän kehityksen sekä paikallisuuden näkökulmasta.

Esimerkiksi seuraavia vaatimuksia julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käyttämällä, voidaan edistää turvallisten kotimaisten tuotteiden hankintaa EU:n lainsäädäntöä rikkomatta:

• leipomotuotteet toimitetaan hankintayksikölle leipomokuljetuslaatikoissa pakkaamattomina
• maito-, liha- sekä kananmunatuotteiden salmonella- ja lääkejäämävapaus perustuu seurantaan ja todentavaan valvontajärjestelmään
• siipikarjatuotteet tulevat tiloilta, joilla ei nokkia leikata
• sioilla on saparot
• marjat ja vihannekset on voitava käyttää kuumentamatta
• viljatuotteisiin käytettyä viljaa ei saa olla pakkotuleennutettu glyfosaatilla
• viljelyssä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, jotka ovat Suomessa kielletty

 

Yllä mainittujen perustelujen myötä olen tänään jättänyt seuraavan mukaisen valtuustoaloitteen:

Valtuustoaloite julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuuden lisäämiseksi

Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike-ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Kotimaisen ruoan käyttäminen hyödyttää Suomea työpaikkoina, verotuloina, kotimaisen kulutuksen ja ostovoiman kasvuna sekä investointeina. Kotimaiset raaka-aineet ovat tutkitusti puhtaita, laadukkaita ja turvallisia, ja ne ovat tuontituotteita ympäristö- ja ilmastoystävällisempiä.
Hankintalaki mahdollistaa sellaisten elintarvikkeita ja ruokapalveluja koskevien vaatimusten asettamisen, joilla varmistetaan esimerkiksi elintarvikkeiden tuoreus tai turvallinen käyttö. Esimerkiksi voidaan edellyttää, että marjat ja vihannekset pitää voida käyttää kuumentamatta ja että viljelyssä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, jotka ovat Suomessa kiellettyjä.

Muun muassa näillä keinoin voidaan mahdollistaa laadukkaiden kotimaisten elintarvikkeiden hankinta samalla kun kunnioitetaan tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta EU:ssa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vastuullinen tuotanto otetaan hankintakriteeriksi Hyvinkään elintarvike- ja/tai ruokapalveluhankinnoissa kuhunkin tuoteryhmään soveltuvin vaatimuksin.

 

Valtuustoaloitteeni esittelypuhe Hyvinkään Kaupunginvaltuustossa 3.4.2017