Kiitokset Aki Korpelalle varmasti meidän kaikkien mukana olleiden ajatukset kokoavasta kirjoituksesta (AP 28.2.). Kiitokset myös Sininauhasäätiölle tilaisuudesta tutustua asunnottomuuden ongelmaan.

Ja ongelmahan se on, enkä sano tätä pelkästään yksilön kannalta. Ihmiselle itselleen asunnottomuus voi tarkoittaa elämänsä raiteille laittamisen mahdollisuuden puutetta, kyvyttömyyttä aloittaa opiskelu tai työllistyä, se voi olla myös hidasteena päihteettömälle elämäntavalle. Se voi tarkoittaa juurettomuutta, sairautta ja halveksuntaa, todellista kodittomuutta. Ja mitä kodittomuus merkitsee lapselle ja hänen kehitykselleen, uskallan vain arvailla. Nimittäin meillä on myös kodittomia lapsiperheitä, lapsiperheitä käy ruokajonoissa ja hakemassa vaateavustuksia.

Jokainen tarvitsee kodin, katon päänsä päälle, vasta sen jälkeen on todellinen mahdollisuus työllistyä tai tervehtyä. Kaupungin tulisi tässä olla auttaja. Hyvinkää on ulkoistanut ongelman, mutta kyllä kaupungin on otettava vastuu kuntalaisistaan. Jos ei kohtuuhintaista asuntoa luottotiedot menetettyään saa kaupungilta, mistä sen sitten saa? Kertokaa ihmeessä, jos joku tietää. Muuttamalla pois Hyvinkäältä? Onkohan tämä tapa saada ”köyhä” aines pois kaupungista? Kalliita asuntoja rikkaille ihmisille, siinäkö kaupungin strategia? Olisiko aika avata silmät ja ottaa mallia Riihimäestä?

Odotan keskustelua, ja kevättä. Ja odotellessa vien villavaatteita Toimarin asunnottomille.

 

Julkaistu Aamupostissa 3.3.2015