kotimainen – Riika Raunisalo

Kotimaisuus kunniaan Hyvinkään julkisissa ruokahankinnoissa

riika — Tue, 15 Dec 2020 16:42:39 +0000

14.12.2020 Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin 3.4.2017 tekemääni valtuustoaloitetta julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuuden lisäämisestä.

Hyvinkään kaupunginvaltuusto oli lähes yksimielinen ja tulevaisuudessa Hyvinkään kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruokajuomaksi tarkoitettu maito on luomua! Tämän lisäksi käytetään kotimaisia raaka-aineita aina kun mahdollista ja ruokalistaa muokataan niin, että sitä voidaan toteuttaa. Eli esimerkiksi suomalaista omenaa puolalaisen sijaan, kotimaista lihaa ja kalaa ja myös soijatuotteille pyritään löytämään korvaavat tuotteet Suomesta.

Alla puheeni ja muutosesitykseni sekä äänestystulos.

——————————————————————-

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat

Oli hienoa saada lukea kuinka vastuullisuutta on lisätty ateriapalveluiden hankinnoissa. Selvitys on mielestäni hyvin seikkaperäisesti laadittu ja vastuullisuus on lisääntynyt sitten valtuustoaloitteeni edellisen vastauskierroksen. Kala ja lihakin ovat lähes tulkoon pelkästään suomalaista. Miksi osan pitää olla ulkolaista, ei minulle ihan selvinnyt. Ilmeisesti joitakin käytössä olevia puolivalmisteita ei ole saatavilla pelkästään kotimaisena.

Selvityksen vertailuissa nojattiin aika pitkälti nimenomaan taloudellisiin seikkoihin, eikä esimerkiksi verrattu puolalaisen ja suomalaisen omenan kemikaalipitoisuuksia tai riisin ja ohran hiilijalanjälkeä. Tämä on toki ihan ymmärrettävää, ettei siihen ole voitu tässä yhteydessä lähteä. Mutta koska talous edellä -mentaliteetti paistoi tästä selvityksestä, ja toki sitä ei pidä myöskään väheksyä, niin olisin eritoten kaivannut myös lukuja joissa on huomioitu tukisummat.

Koulumaitotuki luomumaidolle on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Tällöin valtuustoaloitteen vastauksessa esitetty hintaero tippuu 17 640 eurosta 10 080 euroon. Jos mietitään luomumaidon käytön lisäämisen vaikutusta ekosysteemiin, se on valtava. Luonnonmukainen tuotantotapa on aina kestävän kehityksen mukaisempaa kuin ns. tavallinen tuotanto. Esimerkiksi luomumaidontuotannon käyttämässä rehussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita, vaan viljelykiertoa, eloperäisiä lannoitteita ja esimerkiksi kasvien tuholaisten luonnollisia vihollisia.

Aiemmin luomumaitoon ei saanut lisätä D-vitamiinia, joten se ei ole ollut koulujen suosiossa. Kuitenkin nykyään rasvaton luomumaito sisältää saman verran D-vitamiinia kuin tavallinen maito.

Tämä koulumaitotuen luomukorotuksen taustalla on vuodelta 2016 peräisin oleva valtioneuvoston periaatepäätös, jossa todetaan, että julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 20 % pitäisi olla luomua vuonna 2020. Periaatepäätöksessä julkisia keittiöitä myös kannustetaan hankkimaan ensisijaisesti luomumaitoa. Mikä on luomun osuus julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista Hyvinkäällä?

Koulumaitotukea on vuodesta 2017 maksettu korotettuna luomumaidolle ja -hedelmille. Ja muistutan, että tämä on kokonaan EU:n maksamaa tukea Suomelle. Korotetun tuen ja toivottavasti myös tietoisuuden lisääntymisen myötä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa tarjotusta rasvattomasta maidosta 19,3 % oli luomua lukuvuonna 2018–19.

Luomumaidon terveellisyysvaikutuksia verrattuna tavalliseen maitoon on tutkittu, mutta tulokset ovat kovin eriäviä riippuen tutkittavasta maitoerästä. Kuitenkin lienee kaikille jo maalaisjärjellä ajateltuna selvää, että maidon laatuun vaikuttaa eläimille syötettävän rehun laatu. Esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon viljelykierrossa käytettävä puna-apila on hyvä ihmisellekin välttämättömän alfalinoleenihapon kannalta. Eläinten hyvinvoinnin osalta luomun merkitystä ei tarvinne selittää, ja siksi mielestäni koulumaidon tulisikin Hyvinkäällä olla luomua.

Suomalainen omena. Onko sen terveellisempää hedelmää? Ja me suomalaiset kärräämme sitä tonnikaupalla kaatopaikoille. Ymmärrän, ettei kotitarveviljely nyt tähän auta, mutta on jokseenkin häpeällistä, että tuomme kouluihimme tuotetta ulkomailta mikä kasvaa oikein hyvin Suomessa.

Omenalohkojen vertailuluvut kouluhedelmätuella päivitettyinä ovat:

puolalainen omena 12 258 ja kotimainen 15 092. Hintaero supistuu yli 8000 eurosta 2834 euroon. Eli ei todellakaan iso panostus, kun otetaan huomioon elintarvikkeen puhtaus, lyhyet kuljetusmatkat ja suomalaisten työllistäminen.

Ymmärrettävästi kuutioitu omena on kotimaisena työnä kalliimpaa, mutta toisaalta määrä ja siten hintaero on aika pieni. Siirtymällä kotimaiseen omenaan myös omenakuution osalta lisäisimme entisestään kotimaista työtä näiden jo aiemmin mainitsemien seikkojen lisäksi.

Edelleen jatkan samalla linjalla. Tuomme riisiä ja makaronia ulkomailta vaikka riisiä ravitsemuksellisesti parempaa ohraa tai esimerkiksi suomalaisesta kaurasta valmistettua pastaa olisi kotimaassa tarjolla. Se, että maistuuko se ohra riisin sijasta on tottumiskysymys, mihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi alkuun korvaamalla vain osa riisistä ohralla ja lisätä sen osuutta pikkuhiljaa.

Palatakseni alkuun, en näe mitään syytä miksi kaikki liha ja kalatuotteet eivät voisi olla suomalaisia. Myöskin soijatuotteet kuten tofu olisivat aivan hyvin korvattavissa kotimaista alkuperää olevilla tuotteilla. Näiden proteiinituotteiden hankkiminen 100% Suomesta olisi sekä kestävän kehityksen että sosiaalisen vastuumme vuoksi järkevää. Käsittääkseni Motivan opas elintarviketurvallisuuden, ympäristövaikutusten, eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymysten ja sosiaalisen vastuullisuuden kriteereistä antaa tähän meille avaimet.

Teen muutosesityksen §93:

Valtuusto päättää, että Hyvinkään kaupungin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa huomioidaan vastuullisuuskriteerit siten, että on mahdollista siirtyä käyttämään kotimaisia raaka-aineita, niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarvittaessa tai jos saatavuus osoittautuu jonkin raaka-aineen kohdalla jatkuvasti heikoksi, olemassa olevaa ruokalistaa muutetaan siten, että vastuullisuuskriteerit saadaan täytettyä. Valtuusto esittää myös, että sivistystoimen yksiköissä siirrytään tarjoamaan rasvatonta luomumaitoa ruokajuomana.

Äänestystulos:

muutosesitystä kannatti 48 – 2 tyhjää – 1 poissa

Puoluevaltuuston puheenvuoroni

riika — Sun, 19 Mar 2017 06:39:38 +0000

Tässä kuntavaalien alla on julkisuuteen tullut mitä ihmeellisempiä kannanottoja maaseutua ja kotimaisen ruoantuotannon suosimisen tärkeyttä vastaan. Esimerkiksi eduskunnassa on riidelty ruuan kotimaisuuden merkitsemisen tarpeellisuudesta ja YLE on kutsunut kaupunkiseutujen ulkopuolista Suomea ränsistyväksi nälkä-Suomeksi. Puhumattakaan sitten yksittäisten julkisuuden henkilöiden ulostuloista, joista eräässäkin ihmisten älykkyyttä määriteltiin asuinpaikan mukaan. Myös median huomion keskittyminen eräiden kaupunkien pormestarivalintoihin kuntavaalien kustannuksella lisää mielestäni osaltaan vastakkainasettelua.

TOIVON, ETTÄ VASEMMISTOLIITTO ASETTUU NÄKYVÄSTI KOTIMAISEN RUOANTUOTANNON PUOLELLE ja kaikissa kunnissa tehdäänkin aloite kotimaisen tuotannon suosimisesta kaikissa julkisissa hankinnoissa.

Huolehditaan kunnissa, että maaseudulla säilyy edellytykset asua ja elää sekä tuottaa meille puhdasta ravintoa ympäristöstä välittäen. Puolustetaan kyläkouluja ja lisätään julkista liikennettä taajamien ulkopuolellekin. UNOHDETAAN VASTAKKAINASETTELU JA SUODAAN JOKAISELLE IHMISELLE AITO MAHDOLLISUUS VALITA ASUINPAIKKANSA.

Yleiskeskustelupuheenvuoroni Vasemmistoliiton Puoluevaltuustossa 18.3.2017

Puhdasta ruokaa puhtaasta maasta

riika — Fri, 20 Mar 2015 21:14:48 +0000

Suomalaisen ruoantuotannon on jatkuttava kannattavana, maan omavaraisuus ruoan suhteen on erittäin tärkeää näinä taloudellisesti ja poliittisesti epävakaina aikoina. Maanviljelijät ovat vain muutaman prosentin työvoimastamme, mutta heidän työpanoksensa tuottaa ruokapöytiimme 80% ruoastamme. Suomalainen elintarvikeketju luo työtä noin 300 000 työntekijälle ja huomattavaa on, että joka viides aikuinen saa elantonsa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä.

Ja tätä arvostetaan. Vuonna 2014 Ajatuspaja e2:n, MTK:n ja Maaseudun sivistysliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, pitävät sitä turvallisena ja haluavat myös turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuuden. Näkemykset ovat vain vahvistuneet aiemmista tutkimuksista ja nyt jopa yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan. Samaisessa tutkimuksessa selvisi, että maataloustuet ovat saaneet enemmän ymmärrystä, mutta että tukien saamisen ehtoina toivottaisiin olevan vahvemmin ympäristönsuojelu. Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että maatalouden ravinnekierrätystä tulisi kehittää päästöjen pienentämiseksi.

Vastauksena on Luomu. Luomukasvien viljelyssä pellon ravinnetase ja kasvinsuojelu turvataan käyttämällä eloperäisiä lannoitteita sekä monivuotista viljelykiertoa eri kasvilajeja vuorotellen. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa taas otetaan huomioon eläinten hyvinvointi ja lajikohtaiset käyttäytymistarpeet. Luomun osuus markkinoista taloustilanteesta huolimatta kasvoi viime vuonna 5%. Luomua halutaan ennen kaikkea sen ympäristövaikutusten ja eettisen tuotantotavan vuoksi. Luomu koetaan myös laadukkaammaksi ja terveellisemmäksi vaihtoehdoksi. Näistä syistä meillä on myös mahdollisuus tehdä suomalaisesta luomuruoasta vientivaltti. Vaikka tähän onkin vielä matkaa, se, että viime hallitusohjelmaan luomu tuotiin ensimmäistä kertaa maatalouspoliitiseksi strategiaksi, kertoo mielestäni paljon. Luomuun halutaan panostaa, ei pelkästään ympäristön ja tuotantoeläinten, vaan myös meidän ihmisten hyvinvoinnin vuoksi.

Lunnonmukaisen maatalouden osuus Suomen peltoalasta on tällä hetkellä alle 10%. Tavoite vuoteen 2020 mennessä olisi ainakin tuplata luomun peltoala. Samoin tavoitteena on lisätä luomun osuutta julkisissa hankinnoissa 20 %:iin. Nämä ovat kovia tavoitteita, mutta eivät mahdottomia. Etenkään kun EU:n maaseutuohjelman uudet linjaukset antavat siihen hyvät edellytykset. Luomun kasvuun ja kehittämiseen tarvitaan kuitenkin seuraavan eduskunnan ja hallituksen sitoumus ja panostus. Maa- ja metsätalousministeriön aloittamaa luomun kehittämisohjelmaa on jatkettava, sillä luomun edistämistyön on oltava pitkäjänteistä ja byrokratian esteitä on myös voitava poistaa.

Maitotilallisen tyttärentyttärenä mutta kaupungissa kasvaneena maatalous kuitenkin koskettaa minua. Muutenkin kuin ruokahyllyjä katsellessa. Enemmän kuin peltomaisemia ja siellä käyskenteleviä lehmiä auton ikkunasta ihastellessa. Ruoka on ihanaa, ja suomalainen ruoka on sen lisäksi puhdasta ja terveellistä. Aikoinaan maaseutuelinkeinoja opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakouluun lähtiessäni en tiennyt mikä minua odottaa. Tai kuinka paljon vaikutusta tuolla ajalla voisi olla asenteisiini siihen mitä syön.

Kaikki idylliset heinälatoromantiikan sävyttävät ajatukset, jos niitä olikaan, kaikkosivat varmasti heti opiskelujen alussa. Maatalous on rankkaa työtä, sellaista kiireajan ympärivuorokauden rykimistä, mistä harvalla on edes aavistusta. Surua ja menetyksen hetkiä, iloa ja syntymän ihmettä. Kättensä jälkien näkemistä. Ja me muut näemme sen jäljen ruokakaupan hyllyillä ja kotikeittiöissämme. Katsotaan pakettia syvemmälle, mistä ja miten se ruoka tulee. Arvostetaan niitä käsiä, jotka sen ruoan on meille tuottanut. Ostetaan kotimaista ja äänestetään eduskuntaan ihmisiä, jotka varmistavat suomalaisen puhtaan ruuan tuotannon jatkossakin.