hyvinkää – Riika Raunisalo

Kotimaisuus kunniaan Hyvinkään julkisissa ruokahankinnoissa

riika — Tue, 15 Dec 2020 16:42:39 +0000

14.12.2020 Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin 3.4.2017 tekemääni valtuustoaloitetta julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuuden lisäämisestä.

Hyvinkään kaupunginvaltuusto oli lähes yksimielinen ja tulevaisuudessa Hyvinkään kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruokajuomaksi tarkoitettu maito on luomua! Tämän lisäksi käytetään kotimaisia raaka-aineita aina kun mahdollista ja ruokalistaa muokataan niin, että sitä voidaan toteuttaa. Eli esimerkiksi suomalaista omenaa puolalaisen sijaan, kotimaista lihaa ja kalaa ja myös soijatuotteille pyritään löytämään korvaavat tuotteet Suomesta.

Alla puheeni ja muutosesitykseni sekä äänestystulos.

——————————————————————-

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat

Oli hienoa saada lukea kuinka vastuullisuutta on lisätty ateriapalveluiden hankinnoissa. Selvitys on mielestäni hyvin seikkaperäisesti laadittu ja vastuullisuus on lisääntynyt sitten valtuustoaloitteeni edellisen vastauskierroksen. Kala ja lihakin ovat lähes tulkoon pelkästään suomalaista. Miksi osan pitää olla ulkolaista, ei minulle ihan selvinnyt. Ilmeisesti joitakin käytössä olevia puolivalmisteita ei ole saatavilla pelkästään kotimaisena.

Selvityksen vertailuissa nojattiin aika pitkälti nimenomaan taloudellisiin seikkoihin, eikä esimerkiksi verrattu puolalaisen ja suomalaisen omenan kemikaalipitoisuuksia tai riisin ja ohran hiilijalanjälkeä. Tämä on toki ihan ymmärrettävää, ettei siihen ole voitu tässä yhteydessä lähteä. Mutta koska talous edellä -mentaliteetti paistoi tästä selvityksestä, ja toki sitä ei pidä myöskään väheksyä, niin olisin eritoten kaivannut myös lukuja joissa on huomioitu tukisummat.

Koulumaitotuki luomumaidolle on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Tällöin valtuustoaloitteen vastauksessa esitetty hintaero tippuu 17 640 eurosta 10 080 euroon. Jos mietitään luomumaidon käytön lisäämisen vaikutusta ekosysteemiin, se on valtava. Luonnonmukainen tuotantotapa on aina kestävän kehityksen mukaisempaa kuin ns. tavallinen tuotanto. Esimerkiksi luomumaidontuotannon käyttämässä rehussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita, vaan viljelykiertoa, eloperäisiä lannoitteita ja esimerkiksi kasvien tuholaisten luonnollisia vihollisia.

Aiemmin luomumaitoon ei saanut lisätä D-vitamiinia, joten se ei ole ollut koulujen suosiossa. Kuitenkin nykyään rasvaton luomumaito sisältää saman verran D-vitamiinia kuin tavallinen maito.

Tämä koulumaitotuen luomukorotuksen taustalla on vuodelta 2016 peräisin oleva valtioneuvoston periaatepäätös, jossa todetaan, että julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 20 % pitäisi olla luomua vuonna 2020. Periaatepäätöksessä julkisia keittiöitä myös kannustetaan hankkimaan ensisijaisesti luomumaitoa. Mikä on luomun osuus julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista Hyvinkäällä?

Koulumaitotukea on vuodesta 2017 maksettu korotettuna luomumaidolle ja -hedelmille. Ja muistutan, että tämä on kokonaan EU:n maksamaa tukea Suomelle. Korotetun tuen ja toivottavasti myös tietoisuuden lisääntymisen myötä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa tarjotusta rasvattomasta maidosta 19,3 % oli luomua lukuvuonna 2018–19.

Luomumaidon terveellisyysvaikutuksia verrattuna tavalliseen maitoon on tutkittu, mutta tulokset ovat kovin eriäviä riippuen tutkittavasta maitoerästä. Kuitenkin lienee kaikille jo maalaisjärjellä ajateltuna selvää, että maidon laatuun vaikuttaa eläimille syötettävän rehun laatu. Esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon viljelykierrossa käytettävä puna-apila on hyvä ihmisellekin välttämättömän alfalinoleenihapon kannalta. Eläinten hyvinvoinnin osalta luomun merkitystä ei tarvinne selittää, ja siksi mielestäni koulumaidon tulisikin Hyvinkäällä olla luomua.

Suomalainen omena. Onko sen terveellisempää hedelmää? Ja me suomalaiset kärräämme sitä tonnikaupalla kaatopaikoille. Ymmärrän, ettei kotitarveviljely nyt tähän auta, mutta on jokseenkin häpeällistä, että tuomme kouluihimme tuotetta ulkomailta mikä kasvaa oikein hyvin Suomessa.

Omenalohkojen vertailuluvut kouluhedelmätuella päivitettyinä ovat:

puolalainen omena 12 258 ja kotimainen 15 092. Hintaero supistuu yli 8000 eurosta 2834 euroon. Eli ei todellakaan iso panostus, kun otetaan huomioon elintarvikkeen puhtaus, lyhyet kuljetusmatkat ja suomalaisten työllistäminen.

Ymmärrettävästi kuutioitu omena on kotimaisena työnä kalliimpaa, mutta toisaalta määrä ja siten hintaero on aika pieni. Siirtymällä kotimaiseen omenaan myös omenakuution osalta lisäisimme entisestään kotimaista työtä näiden jo aiemmin mainitsemien seikkojen lisäksi.

Edelleen jatkan samalla linjalla. Tuomme riisiä ja makaronia ulkomailta vaikka riisiä ravitsemuksellisesti parempaa ohraa tai esimerkiksi suomalaisesta kaurasta valmistettua pastaa olisi kotimaassa tarjolla. Se, että maistuuko se ohra riisin sijasta on tottumiskysymys, mihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi alkuun korvaamalla vain osa riisistä ohralla ja lisätä sen osuutta pikkuhiljaa.

Palatakseni alkuun, en näe mitään syytä miksi kaikki liha ja kalatuotteet eivät voisi olla suomalaisia. Myöskin soijatuotteet kuten tofu olisivat aivan hyvin korvattavissa kotimaista alkuperää olevilla tuotteilla. Näiden proteiinituotteiden hankkiminen 100% Suomesta olisi sekä kestävän kehityksen että sosiaalisen vastuumme vuoksi järkevää. Käsittääkseni Motivan opas elintarviketurvallisuuden, ympäristövaikutusten, eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymysten ja sosiaalisen vastuullisuuden kriteereistä antaa tähän meille avaimet.

Teen muutosesityksen §93:

Valtuusto päättää, että Hyvinkään kaupungin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa huomioidaan vastuullisuuskriteerit siten, että on mahdollista siirtyä käyttämään kotimaisia raaka-aineita, niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarvittaessa tai jos saatavuus osoittautuu jonkin raaka-aineen kohdalla jatkuvasti heikoksi, olemassa olevaa ruokalistaa muutetaan siten, että vastuullisuuskriteerit saadaan täytettyä. Valtuusto esittää myös, että sivistystoimen yksiköissä siirrytään tarjoamaan rasvatonta luomumaitoa ruokajuomana.

Äänestystulos:

muutosesitystä kannatti 48 – 2 tyhjää – 1 poissa

Hyvinkään Vasemmisto haluaa panostaa kotihoitoon ja perusopetukseen

riika — Sat, 09 Dec 2017 18:29:52 +0000

Viime vuosien aikana on tehostettu, kehitetty ja myös säästetty. Niin sanottua juustohöylää on käytetty meillä Hyvinkäälläkin. Tilanne on nyt kohtuullinen, ellei jopa hyvä, joten satsaukset asukkaisiin ovat mahdollisia.

Hyvinkäällä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti lähivuosien aikana. Vuonna 2015 Hyvinkäällä asui yhteensä 3 836 yli 75- vuotiasta, ja määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 5 902 asukkaaseen. Heistä noin puolet on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Nykyinen palveluasuntomäärä ei riitä takaamaan hyvinkääläisille asumispalveluja omassa kunnassa, vaan asiakkaita on 39 sijoitettuna Hyvinkään ulkopuolelle. Vuoteen 2025 paikkojen lisäinvestointitarpeen arvioidaan Hyvinkäällä olevan noin 30 hoitopaikkaa vuodessa.

Tämän Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta otetun tiedon valossa meillä Hyvinkäällä pitäisi valmistua Sahanmäen palvelukeskuksen kokoinen palvelutalo joka toinen vuosi. Muistan tästä samasta tahdista puhuttaneen jo silloin kun Kauniston laajennus valmistui. Vaikka jonotilanne ja ulkopaikkakunnille sijoitettujen vanhusten määrä on ollut tiedossa, meillä ei olla suhtauduttu asiaan riittävällä vakavuudella.

Moni varmasti nyt muistaa kaupunginhallituksen 370 000 euron lisäyksen budjettiin, jolla saadaan 15 vanhusta jonosta pois. Tämä on toki hyvä asia, mutta kuitenkin tulee muistaa, että Hyvinkäällä vanhustenhuollossa tehdyt säästöt pitkällä aikavälillä ovat aivan eri mittakaavassa, ja itseasiassa sote-lautakunnan tekemästä vuoden 2018 talousarviosta nipistettiinkin ensin 300 000€. Väkisinkin tulee mieleen valtiomme hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. Ensin otetaan isolla kädellä ja lopulta annetaan vähän takaisin ja toivotaan kansalaisten muistin olevan tarpeeksi lyhyt.

Koska vanhusten määrä tulevaisuudessa lisääntyy, se tulee väistämättä näkymään kotihoidon asiakasmäärissä. Kuitenkin Hyvinkään talousarvion mukaan niin kotihoidon kuin omaishoidonkin asiakkaat tulisivat ensi vuonna meillä vähentymään. Tätä on vaikea uskoa, ellei sitten ole kyse asiakkuuskriteerien kiristämisestä.

Hyvinkään Vasemmisto on ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka palveluasumisen jonoa lyhennetään ostopalveluilla ja tämä varmasti helpottaakin kotihoidon työtä, se ei riitä. Meillä pitää olla resursseja ja hoitohenkilökuntaa jopa höllentää asiakkuuskriteerejä, jotta jokainen kotona asuva ikäihminen saisi apua ajoissa silloin kun sitä tarvitaan. Vain siten voimme taata työntekijöiden jaksamisen ja kaupunkilaisillemme turvallisen vanhuuden kotona. Hyvinkään Vasemmisto on esittänyt vuoden 2018 talousarvioon lisäyksenä 10 uuden kotihoitajan palkkaamisen.

Olemme myös esittäneet, että terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan maksut poistetaan 1.1.2018 alkaen. Terveyskeskusmaksu ei saa olla esteenä hakeutua hoitoon ajoissa. Sairauksien ennaltaehkäisy ja riittävän ajoissa hoitaminen tuovat säästöä pitkällä aikavälillä ja luovat hyvinvointia kaupunkilaisille. Meidän Hyvinkäällä tulee näyttää suuntaa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuun siirtyessä maakuntatasolle, meidän tärkeimmät päätöksemme tulevat koskemaan sivistystä ja opetusta. Sitä työtä, millä taataan hyvinvoivat ja veronmaksukykyiset kaupunkilaiset. Koulutuksella, sivistyksellä, kulttuurilla ja liikunnan mahdollisuuksilla on syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden hallinnassa kiistaton merkitys. Hyvinkään Vasemmisto esittääkin, että kulttuurialan järjestöjen ja laitosten avustuksiin tullaan tekemään indeksikorotukset, jotka niistä on säästövuosina jäädytetty.

Sivistystoimelta on tullut selkeä viesti, että perusopetukseen tarvitaan lisää rahaa, jotta meillä ei ryhmäkoot kasvaisi suhteettomasti. Pienempien ryhmien eduista oppilaille on kiistatonta tietoa ja jo pelkästään henkilöstön jaksamisen kannalta ryhmäkokojen ei saisi antaa kasvaa. Hyvinkään Vasemmisto esittää perusopetukseen 350 000 euroa lisää.

Näiden yllämainittujen asioiden ohella vuoden 2018 talousarvioesityksissämme ottaisimme perintätoiminnan takaisin kaupungin omaksi työksi ja edellyttäisimme Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n rakennuttamaan vuosittain uusia vuokra-asuntoja. Mielestämme Sveitsin alueen tavoitteista tulee poistaa asuntotuotanto ja toisaalta Ateria- ja puhtauspalveluiden tulosalueelta henkilöstömuutoksiin viittaava lause: ”Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikuttaa Sahanmäen palvelukeskuksen toiminnan keskeytyminen tammikuussa 2018.”

Julkaistu Aamupostissa 9.12.2017

Hyvinkään uimalan asiakasmaksuja ei saa korottaa

riika — Tue, 24 Oct 2017 15:30:09 +0000

Kun Hyvinkään valtuusto päätti kokouksessaan 11.9.2017, että uimalan peruskorjaus ja laajennus toteutettaisiin uuden hankesuunnitelman mukaisesti ja 50% kalliimpana investointina, Vasemmiston valtuustoryhmän erityisenä huolena oli, että uimala- ja kuntosalikäyntien hinnat nousevat. Kun käyttäjämaksut eivät kata lähellekään kuluja ja velka erääntyy maksettavaksi, saattaa asiakasmaksujen korotuksiin tulla painetta.

Mielestämme kaupunkilaisten uimalan käyttöä ei pidä rajoittaa asiakasmaksujen korotuksilla. Uimalan kuntosali, ja se että samalla maksulla pääsee myös uimaan, on erittäin tärkeä terveyttä ja yleistä jaksamista edistävä asia eläkeläisille, työttömille ja monille erityisryhmille.

Silloisessa, eli reilu kuukausi sitten, valtuustokäsittelyssä meille erityisesti teroitettiin, että asiakasmaksujen korotuksia mietitään sitten joskus tulevaisuudessa, eri yhteydessä eivätkä ne kuulu investointiasiaan. Asiakasmaksujen muutos on kuitenkin tuotu päätöksen alle kulttuuri- ja hyvinvointilautakuntaan jo tämän viikon keskiviikkona.

Asiaa ei tietenkään perustella uimalaan tehtävällä investoinnilla, vaan viereiseen Sveitsin elämyskeskukseen avautuvan kuntosaliyrittäjän kannalta hankalalla markkina-asemalla kilpailulakiin vedoten. Tuntuu hullulta, että kaupungin osittain verorahoin kuntalaisilleen tarjoama terveyttä ja hyvinvointia edistävä, eli säästöä terveysmenoihin tuova palvelu ei voisi olla oman kunnan asukkaille edullisempi kuin yksityisen yrityksen palvelu.

Kaupungissamme on lukuisia erihintaisia ja -tasoisia kuntosaleja, eikä niiden menestystä liene haitannut uimalassa uimalalipulla tarjottu kuntosalimahdollisuus. Hyvinkäällä on itseasiassa ilmaisiakin kuntosaleja, eikä niistä ole tietääkseni valitettu tai vedottu kilpailulakiin.

Asian perustelu kilpailulailla ja kaupungin kuntalaisilleen tarjoamien verorahoin mahdollistettujen palvelujen käyttömaksujen asettaminen markkinaehtoiseen asemaan herättää mieleeni pelon siitä, mitä tapahtuu koulujen salien iltakäytön hinnoille, kun yksityinen monitoimihalli tuo oman lisänsä tähän tarjontaan.