Kaupunginvaltuusto oli kokouksessaan 14.11. sitä mieltä, että kaupungin on otettava vastuuta näiden hyte-toimijoiden rahoituksesta, jos hyvinvointialue ei sitä tee. Emme voi antaa esimerkiksi asunnottomuutta hoitavien yhdistysten kuten Toimari ja Mäntylä jäävän ilman avustusta. Hyvinkään kaupunki on jo vuosia ”ulkoistanut” asunnottomuuden hoidon näille yhdistyksille, eikä ole kenenkään etu, jos nämä yhdistykset lopettavat toimintansa. Jos asunnottomat laitettaisiin nyt ulos näistä asuntoloista, heistä tulisi ennen pitkää hyvinvointialueen asiakkaita ja kaupunki voisi ns. pestä kätensä heistä huolehtimisesta, mutta me kaupunkilaiset saisimme kuitenkin maksaa hyvinvointialueen kautta vieläpä isomman laskun. Koska me sen laskun joka tapauksessa maksamme.

Vasemmiston valtuustoryhmä esitti talousarviokokouksessa lisättäväksi kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan ensi vuoden avustusmäärärahoihin 300 000 euroa. Jos lisäys olisi toteutunut, avustussumma olisi ollut kutakuinkin sama kuin tänä vuonna. Esityksemme sai kannatusta, mutta ei riittävästi mennäkseen läpi. Kokoomuksen valtuustoryhmä teki esityksen 207 000 euron lisäyksestä ja onneksi edes se toteutuu.

Tämä ei kuitenkaan saa minua vielä hurraamaan, sillä se on valitettavasti riittämätön summa, se kun ei nosta kokonaissummaa edes tämän vuoden tasolle. Samaan aikaan kaupunki on vaatimassa näiltä hyte-yhdistyksiltä ensi vuonna tuntuvia vuokrankorotuksia tilojensa käytöstä. Näin ollen jokaisen avustuksia hakevan yhdistyksen pitää nyt tyytyä pienempään summaan kustannusten kuitenkin noustessa. Toivon sydämestäni, että yhdistyksissä löytyy säästö- ja rahankeräyskeinoja, jotta mahdollisimman moni pystyy jatkamaan tärkeää työtään. Ilman teitä olisimme kirjaimellisesti pulassa. Kiitos!

Julkaistu 22.11.2022 Aamupostin mielipide-palstalla

Olen ehdolla Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuustoon numerolla 2 Tulkaa Kaikki-listalta.

Millaisen seurakunnan sinä haluat?

Minä haluan seurakunnan mihin jokainen on tervetullut omana itsenään, jokainen voi löytää paikkansa ja tuoda yhteisöön sen minkä osaa ja pystyy, tai olla tuomatta. Meistä jokainen on joskus ns. se ”saava” osapuoli, mutta kaikki meistä eivät ole asemassa, jossa koskaan voisivat olla antamassa. Seurakunnan diakonia ja läsnäolo vaikeallakin hetkellä on se tehtävä, jonka takia minä haluan olla mukana päättämässä seurakuntamme asioista. Koska olen työskennellyt aiemmin myös Hyvinkään seurakunnassa, koen työyhteisön kehittämisen tärkeänä. Hyvinvoiva työyhteisö näkyy ulospäin ja mahdollistaa hyvinvoivan seurakunnan.

Minulle jokainen ihminen on ennen kaikkea yksilö, arvokas sellaisenaan, ja seurakunta ja yleensäkin kristittynä oleminen on parhaimmillaan sitä, että voi tukea yksilön omaa polkuaan elämässä ja osana seurakuntaa.

Seurakunta olemme me – siispä Tulkaa Kaikki! #2

Arvoisa puheenjohtaja ja muut läsnäolevat, kiitos selvityksestä ja sen kohtuullisen nopeasta valmistumisesta. Kiitos myös Nuorisovaltuustolle heidän lausunnostaan. Siinä oli tehty näkyväksi nuorten ajatuksia ja totta on, että varsinkin yläkouluissa voi tuohon aamupalan syömättömyyteen olla monenlaisia syitä, mihin ei koulu pysty vaikuttamaan. Alakoululaisilla sen sijaan syyt voivat olla enemmänkin aloitteessa kuvatunlaisia arjen hallintaan liittyviä seikkoja.

Lahdessa tosiaan kokeilu on ollut syksyllä 2019 neljässä koulussa, jotka oli valittu sosioekonomisin perustein. Olen samaa mieltä, että se ei ole pitkässä juoksussa yhdenvertaista, mutta kokeiluna järkevää ja perusteltua. Lahdessa oli tarkoituksen mukaisesti koettu järkeväksi aloittaa kokeilu nimenomaan siellä missä maksuttomasta aamupalasta voisi olla hyötyä eniten. Mainittakoon, että meilläkin on tehty kokeiluja vain yhdellä tai muutamalla koululla. Se ei varmasti ole ongelma.

Nyt tänä keväänä Lahden kaupunginhallitus valtuuston hyväksynnällä on päättänyt uusia kokeilun kuudella koululla, joissa tarjolla tulee olemaan aamupalana: puuro ja maito/vesi. Eli siis suppeampi kuin meillä tuo vastineessa esitetty yksinkertaisempi vaihtoehto olisi.

Ensimmäisessä kokeilussa Lahdessa kyseisten koulujen oppilaista 20% on käynyt aamupalalla. Tuskin se osuus meilläkään nousisi kovin paljon korkeammaksi. On tärkeää ymmärtää, että tämähän ei olisi mitenkään pakollista, eikä mielestäni nimenomaan kokeiluna olisi edes katsottavissa olevan mikään subjektiivinen oikeus. Oletuksen ei tarvitse olla, että kaikki tulevat aamupalalle joka päivä. Siksi näitä kuluja olisi hyvä ollut nähdä mitoitettuna esimerkiksi niin, että miltä ne näyttäisivät jos 20 tai 30 % oppilaista kävisi syömässä. Hintaahan ei voi suoraan laskea tuosta ilmoitetusta kulusta, koska tietty henkilöstökulu tulee aina, olisi sitä puuroa minkä verran tahansa.

Täytyy sanoa, että en oikein ymmärtänyt miksi koulukyytien ym. järjestelyjen muuttaminen olisi vaikeaa. Kyydithän tulevat nytkin ns. ajoissa, miten 15 minuuttia voisi olla ongelma. Uskoakseni juuri koulukyytiläiset, jotka joutuvat heräämään koulun vieressä asuvia oppilaita aikaisemmin, voisivat hyötyä tästä aamupalasta. Kaupunkimme laitamilla asuvilla oppilailla saattaa kotona nautitun aamupalan ja lounaan väli venyä todella pitkäksi eikä se aamupala ole ehkä aikaisesta aamuherätyksestä johtuen edes maistunut. Toki tällöin heidän aamuherätyksensä aikaistuisi tuon 15 minuuttia.

Tässä selvityksessä minua häiritsee myös ajatus siitä, että aamupalaa tarjottaisiin usean tunnin ajan, myös siis heille jotka saapuvat kouluun klo 10. Oma poikani aloittaa alakoulun kahtena päivänä viikosta klo 10.30 lounaan ollen heti ensimmäisen tunnin jälkeen. Eli en todellakaan ajattelisi että hän tarvitsisi aamupalaa koululla klo 10.00. Nimenomaan tämä aamupala olisi heille tarpeen, joilla kyytien takia aamu on aikainen tai se aamupala syystä tai toisesta on jäänyt väliin ja lounaaseen on useampi tunti. Ei kaikille, ei kaikkina mahdollisina aamuina aloitusajasta riippumatta. Siksi näkisin järkeväksi kokeilla edes asiaa, kerätä vanhempien ja lasten ajatuksia tästä ja tehdä päätöksiä jatkosta sen jälkeen.

Olisihan toki ihanteellista, että kokeilu tehtäisiin kaikissa kouluissa, mutta kokeilukoulut voidaan valita esimerkiksi hyvin yksinkertaisella luokanopettajien tekemällä kyselyllä oppilaille: kuka on syönyt aamupalan tänään ja tällä viikolla? Ymmärrän, että opettajat ovat täystyöllistettyjä, mutta asiasta ei tarvitsisi tehdä sen hankalampaa. Vaikutukset oppimistuloksiin ja tuntirauhan säilyminen kattaa kyllä pienen vaivan. Kokeilu toisi myös tietoon todellisia kustannuksia arvioiden sijaan.

Esitän, että Hyvinkään kaupunki kokeilee kevätlukukauden 2023 aikana vähintään kolmen kuukauden ajan vähintään neljällä alakoululla maksutonta aamupalaa. Kokeilussa kyseisen koulun työskentelyajan kahden ensimmäisen tunnin aikana koulupäivänsä aloittaville oppilaille tarjotaan puuro ja maito/vesi. Kokeiluun osallistuvat koulut voidaan valita esimerkiksi koululaisille oppitunnilla tehtävän kyselyn perusteella tai kokeilu voidaan ulottaa koskemaan kaikkia alakouluja. Kokeilun jälkeen pyydetään palautetta opettajilta, vanhemmilta ja oppilailta, ja kokeilun tuloksia tarkastellaan valtuustossa syksyllä 2023, ennen vuoden 2024 budjetista päättämistä.

Riika Raunisalo

Hyvinkään Vasemmiston valtuustoryhmä

Valitettavasti esitykseni hävisi äänin 46-5.

Vuonna 2014 valmistui Koritsoonin alueen suunnitelma, mikä sisälsi mm. liityntäpysäköintilaitoksen radan länsipuolelle, mikä onkin kovin luontevaa, sillä siellä on nyt jo liityntäpysäköintiä. Sitten se suunnitelma jätettiin odottamaan siihen läheisesti liittyvien keskustan liikennejärjestelyjen ja linja-autoterminaalin suunnittelua.

Vielä puoli vuotta sitten, marraskuussa 2020, kaavoituskatsauksessa Koritsoonin alueen kehittämisen kohdalla luki näin: ”Kaupunki osallistui v 2019 kansainväliseen nuorten kaupunkisuunnittelijoiden Europan 15-kilpailuun kohdealueena pääosin radan länsipuoli. Kilpailun tuloksia hyödynnetään suunnitelmien laatimisessa ja asemakaavoituksen vaiheistamisessa.”

Nyt kuitenkin kaavoitusohjelmaan on kirjattu, että liityntäpysäköintiä aletaankin suunnitella radan itäpuolelle. Mitä on puolessa vuodessa tapahtunut? Miksi liityntäpysäköintiä ollaankin nyt suunnittelemassa Aseman koulun välittömään läheisyyteen?

Koulun alueen on jo aiemmin todettu olevan liian ahdas, jotta ympäröivää liikennettä voitaisiin turvallisesti lisätä. Siis näin ovat ainakin koulun lakkautuksen kannalla olijat kampanjoineet.

Onko tyystin unohtunut, että palveluverkon päivittämisen yhteydessä kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Aseman koulu jatkaa paikallaan? Vai aiotaanko koulu pikkuhiljaa ajaa niin ahtaalle, ettei vaihtoehtoja jää?

Nyt on aika äänestää, jotta saadaan pidettyä järki valtuustossa ja koulu keskustassa.

Julkaistu Aamupostin Vaalikynä-palstalla

Koska silloin jo tiedettiin kyseessä olevan kaupunkimme mittakaavassa erittäin merkittävä rakennushanke, joka tulisi muokkaamaan Sveitsin puiston aluetta peruuttamattomasti, tein vuonna 2018 kaavoitusohjelman käsittelyssä ponsiesityksen, että kuulisimme kuntalaisia ennen kaavoitusta.

Eli esitykseni tuolloin oli, että ennen kuin Sveitsin-Härkävehmaan alueen osayleiskaava ja asemakaava käsitellään valtuustossa, alueen asuinrakennushankkeesta järjestetään kunnallinen neuvoa antava kansanäänestys tai laaja kuntalaiskysely. Ponnen puolesta äänestivät ainoastaan vasemmistoliiton valtuutetut. Joten kansanäänestystä ei järjestetty.

Nyt on osayleiskaava saanut lainvoiman ja on aika tehdä alueelle asemakaava. Seuraava, elokuussa aloittava, valtuusto on siis päättämässä rakennetaanko lopulta Sveitsiin vai ei. Eli olemme kuitenkin, ponteni häviöstä huolimatta, siinä pisteessä, että tänä keväänä kaupunkilaiset saavat äänestää tästä asiasta, vaikkakin välillisesti.

Eli kohdistan sanani nyt kaupunkilaisille: vielä on mahdollisuus estää Sveitsi-Härkävehmaan alueelle kerrostalojen rakentaminen äänestämällä meitä ja heitä, jotka ovat esimerkiksi Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen tai Aamupostin vaalikoneessa vastanneet vastustavansa hanketta.

Julkaistu Aamupostin Vaalikynä-palstalla 3.6.2021

• Nopossa: Vanhempi kutsuu unisen lapsen puurolle, istuu ehkä itsekin hetkeksi koululaisen seuraksi. Kello on vasta vähän, kun koulutaksi hakee lapsen hiekkatien päästä. Kun lapsi pääsee koululle, hänen juuri herättyään syödystä aamupalasta on kulunut jo melkein kaksi tuntia, vielä on jaksettava ennen koululounasta kolme oppituntia.
• Paavolassa: Kello soi ja on jo kiire, yläasteelle on pidempi matka kuin viime vuonna. ”Olisit noussut aiemmin, ota nyt edes tämä banaani!” Sillä banaanilla ja koululounaalla on pärjättävä pitkälle iltapäivään. Toivottavasti koulussa on edes jotain hyvää ruokaa, tai sitten syön pelkkää näkkäriä, tuumii nuori kiiruhtaessaan koulun ovista sisään.
• Hakalassa: Lapsi nousee kellon soittoon, vanhemmat eivät ole vielä heränneet. Reippaasti pesulle ja pukemaan. Jääkaapissa on viikonlopun jäljiltä vain ketsuppia ja puoliksi juotu viinipullo. Onneksi pakkasesta löytyy kuitenkin paahtoleipää, mitä on haettu leipäjonosta. Vatsaan saa jotain ja onhan kouluruoka sitten jo neljän tunnin päästä.
• Mustassamännistössä: Nuori raahautuu mopolle ja korkkaa energiajuoman, koska ei heillä ole tapana istua aamupalalla, kun sen voi nauttia matkalla kouluun tai hakea ärrältä jotain. ”Ai hitsi, mutsi unohti jättää rahaa. Pitää sit pyytää, jos ehditään illalla nähdä”. Jos edes olisi saanut kesätöitä, olisi voinut käyttää omaa rahaa ja ostaa välipalaa kiskalta.

Nämä esimerkit ovat täysin fiktiivisiä, mutta eivät mahdottomia. Mahdollista olisi myös maksuton aamupala peruskouluissa. Se toisi koulurauhaa, auttaisi jaksamaan ja toisi siten myös parempia oppimistuloksia. Lisäksi se mahdollistaisi aikuisten ja lasten kiireettömän kohtaamisen ja helpottaisi osaltaan kartoittamaan oppilaiden elämään liittyviä haasteita.

Kolumni julkaistu 25.3.2021 Aamupostissa

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki tarjoaa jatkossa perusopetuksen oppilaille maksuttoman aamupalan kouluissa. Toimella pystymme tasaamaan oppilaiden välisiä sosioekonomisia eroja sekä rauhoittamaan koulupäiviä. Esitämme myös, että maksuttoman aamupalan tarjoamisen vaikutuksia oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin seurataan.

Valtuustoaloite Hyvinkään kaupungin valtuustossa 22.3.2021

En kuitenkaan aivan täysin ymmärtänyt kirjoittajaa hänen esittäessään vihreiden edustavan oppositiota Hyvinkäällä. Vihreillä kun kuitenkin on omat edustajansa sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa, ja kaikissa lautakunnissa jopa niiden puheenjohtajia myöden. Onpa Hyvinkään vihreillä myös varapuheenjohtajan paikka Keusoten yhtymähallituksessa. Siksi on vaikea ajatella heidän edustavan millään mittarilla oppositiota kaupunkimme päätöksenteossa, varsinkaan kun teot näissä toimielimissä eivät ole puhuneet sen puolesta.

Vanhankirkonsillan rakentamisen vastustajina vihreät eivät ainakaan ole loistaneet, vaikkakin jotkut yksittäiset puolueen edustajat ovat olleet rakentamista vastaan. Käsittääkseni sillan rakentamista tässä taloustilanteessa on toistuvasti ja yhtenäisesti vastustanut vain kaksi puoluetta, me vasemmistoliitossa sekä perussuomalaiset.

Syy haluumme rakentamisen lykkäämiseksi ei ole se, että haluamme kehitystä tai muiden tekemiä päätöksia nimenomaisesti vastustaa, vaan se, että tässä ajassa kun palveluista leikataan, kaupungin työntekijöitä lomautetaan ja jopa irtisanotaan ja meillä on jo päällä mittavat investoinnit lukion ja uimalan osalta, emme mielestämme voi kasvattaa kuntalaisten velkataakkaa. Näinhän meillekin on jo vuosia oikeiston puolelta ”opetettu”.

Tiedän, että minut lähes mestataan tästä yksinkertaistamisesta, mutta pakko mainita, että kuluvan vuoden talousarvio oli jo alkujaan noin 5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vanhankirkon sillan kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Ymmärrän toki, että investointivelka ja peruspalveluiden kattamiseksi otettava velka ovat aivan eri asioita. Mutta investointejakin pitää lyhentää ja ne tulevat näkymään myös käyttöbudjetissa tavalla tai toisella.

Vasemmistoliittoa on usein väitetty vastuuttomaksi talousasioissa, etenkin kun olemme huonon taloustilanteen ja alhaisen korkotason aikaan esittäneet infraan ja peruspalveluihin investointeja, jotka olisivat luoneet ihmisille työtä ja hyvinvointia. Nyt kun sillan rakennushanketta esitti kaupunkimme oikeistojohtoinen hallitus, sen otettua asian käsittelyynsä teknisen lautakunnan päätettyä ”väärin”, ja valtaosan valtuustoa peesatessa, se onkin järkevää talouspolitiikkaa.

Avainkysymys lieneekin se mihin investoidaan. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit, kirjastot ja liikuntapaikat sekä valaistus ja teiden kunto ovat kaikkia kuntalaisia suoraan tai välillisesti hyödyttäviä investointeja. Mielestäni Vanhankirkonsiltaa ei voi lukea samaan kategoriaan.

Loppuun nostalginen muistelo; aikoinaan kun kävin Sveitsin lukiota, minä ja moni muu otti kursseja myös Yhteiskoulun lukiosta. Välitunnin aikana pystyi hyvin siirtymään koulujen välillä, ihan ilman siltaa tai mopoautoa. Pian valmistuvaa lukiota ja yleensäkin lukioiden yhdistämistä on perusteltu useista puolueista sillä, että yhdessä isossa lukiossa riittää opiskelijoita laajemman kurssivalikoiman tarjoamiseen. Kuitenkin keväällä kestävän talouden ohjelmassa kaikkien muiden puolueiden paitsi vasemmistoliiton kannattamana lukion kurssitarjontaa päätettiin pienentää 35 kurssilla.

Väkisinkin tulee mieleen satu hölmöläisten peiton jatkamisesta.

Kirjoitus julkaistu Aamupostin Lukijalta-palstalla 20.9.

Mennäänpä mielikuvissa yli viisikymmentä vuotta taaksepäin. Aurinko paistoi ja taivas oli kirkas niin kuin tänäänkin. Oli kultainen 60-luku, sota-ja pula-aika oli muuttunut jälleenrakennuksen ja kaupungistumisen aikakaudeksi. Hyvinkään Sahanmäessä mäntymetsä ja sahattu puu tuoksui, kuten oli tuoksunut jo ennen sotia, vuosisadan alkupuolelta saakka.

Tuossa kadun toisella puolella nuoret pojat tienasivat taskurahaa isänsä sahalla sahanpurua lapioiden. Vuonna 1967 pojat ihmettelivät miksi sahaa vastapäätä olevaan metsikköön raivataan kulkuväylää. Metsikköön, joka ei edes pikkunassikkana ollut sahanomistaja Paukkulan lapsia houkuttanut leikkimään harjuisessa maastossa. Ei heitä varsinaisesti kielletty sinne menemästä, mutta jotenkin metsä oli aina pelottava ja siitä huokui jotain käsittämätöntä. Pahaa ja surullista.

Raivaus ja pystytystyötä seurattiin etäältä, eikä isäkään siitä mitään puhunut. Seuraavana vuonna Osuusliike Ahjo järjesti tilaisuuden, jossa paljastettiin tämä kuvanveistäjä Oiva Hurmeen suunnittelema muistomerkki, jossa lukee: ”Tällä paikalla 1918 he antoivat kaikkensa aatteelleen”. Paukkulan saha lopetti toimintansa 1984 ja vasta kuusi vuotta sen jälkeen tämä paikka, Lippaan santaluiskassa hyvinkääläisten punaisten teloituspaikkana tunnettu metsikkö muistomerkkeineen sai arvoisensa nimen; Surujen puisto.

Kun Suomen kansalaissota vuonna 1918 syttyi, oli  edellisenä vuonna Nurmijärvestä irtaantunut Hyvinkää n. 8000 asukkaan kunta. Hyvinkää oli jo parinkymmenen vuoden ajan ollut jakaantunut kahtia, alueen tilanomistajiin ja rautatien rakentamisen ja paikkakunnan teollisuuden kasvun myötä tänne muuttaneisiin työläisiin. Hyvinkään hallinto oli ollut omistavan luokan käsissä, mutta erityisesti marraskuussa 1917 pidetty yleislakko antoi lisää valtaa työväelle ja oli myös punakaartien voimannäyttö.

Sisällissotaan ja eräiden tulkintojen mukaan myös I maailmansotaan kuulunut Hyvinkään taistelu huhtikuussa 1918 kesti vain kaksi päivää. Saksalaisten vallattua paikkakunnan, alkoi saksalaisten joukkojen ja hyvinkääläisten valkoisten toimesta raa’at kostotoimet työväen radikalisoitumista kohtaan.

Tällä paikalla vapunpäivänä 1918 teloitettiin 11 punaista tiettävästi selkään ampumalla. Hirmutyöt jatkuivat heti seuraavana päivänä. Toukokuun loppuun mennessä Hyvinkäällä teloitettiin kaikenkaikkiaan 160 punaista tai sellaiseksi epäiltyä, joista 147 täällä Sahanmäessä.

Teloitettujen ruumiit siirrettiin vuonna 1939 Puolimatkan hautausmaalle joukkohautaan, ja siellä heidät toukokuun 21.päivä myös siunattiin lepoon kirkkomaalle. Tämän ansiosta moni perhe sai varmistuksen omaisensa kohtalosta ja rauhan, niin hyvin kuin se on ollut mahdollista, heidän sieluilleen.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta kansalaissodasta. Muistovuoden kunniaksi monilla paikkakunnilla on lisätty punaisten joukkohautojen muistomerkkeihin haudattujen nimet. Hyvinkääläiset murhatut punaiset saavat nimensä  muistomerkkiin tasan 80 vuotta uudelleen hautaamisen ja muistomerkin pystyttämisen jälkeen.

Nimilaattojen paljastustilaisuus on siis tiistaina 21. toukokuuta klo 18.00 Puolimatkan hautausmaalla. Nähdään siellä ja annetaan kunnia ja yksilöity ihmisarvo kaikille kansalaissodan aikana tai sen jälkimainingeissa kuolleille punaisille.

Jos me emme muista, miten estämme, ettei niin käy uudelleen.

Viime vuonna aloitin ryhmäpuheenvuoroni sanoilla: Hyvinkäällä on hyvä pöhinä. Vuosi tämän jälkeen hyvä meininki jatkuu. Hyvinkäällä järjestettiin viime kesänä mm. Rockfest ja Iskelmäkesä, Red Carpetkin on vakiinnuttanut paikkansa. Populaarikulttuurin suurtapahtumat ovat tulleet Hyvinkäälle jäädäkseen.

Tänään yhtenä, ehkäpä valtuuston jakavana kysymyksenä tulee olemaan kaupunkimme kultuurilaitosten avustusten korottaminen. Esitimme jo viime vuonna, että avustuksiin tehtäisiin indeksikorotukset, mitkä jäädytettiin ns. säästövuosien ajaksi.

Kyse on nyt vain reilusta 50 000 eurosta, meidän omille kulttuurilaitoksillemme. Muistutuksena, että viime budjetissa kaupunginjohtajan päätäntävaltaan käytettäväksi kärkihankkeisiin sisältyi moninkertainen summa. Siis summa joka oli budjetissa normaalien kärkihankkeisiin varattujen rahojen lisäksi.

Joka tapauksessa olemme radanvarsikaupunkina saavuttanut paikkamme hyvänä tapahtumakaupunkina. Kävijöitä meillä siis riittää. Mutta kuinka saisimme heidät myös jäämään, eikä vain piipahtamaan? Mitkä ovat ne eväät, joilla saamme lapsiperheet muuttamaan Hyvinkäälle? Ja toisaalta nuoret aikuiset jäämään tai palaamaan opiskelujen päätyttyä?

Lapsiperheiden palvelut ovat tässä avainasemassa. Sillä tarjoaako Hyvinkää subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen tai mikä on lapsiryhmien koko suhteessa kasvattajiin, on merkitystä. Lähikouluilla ja muilla lähipalveluilla on väliä. Tänään käsittelyssä olevan talousarvioesityksen mukaan Hyvinkää on kuitenkin supistamassa palvelujaan.

Se, että kouluverkosta on vihdoin tehty päätöksiä, on itsessään kyllä varmasti kaikkien mielestä hyvä asia. Mutta onko pakko tehdä kouluinvestoinnit nyt kiireellä, lähes samaan aikaan? Eikö lukiokäytöstä vapautuvaa Sveitsin koulua voisi käyttää muutaman vuoden ajan vielä perusopetukseen?

Hyvinkään tulos on kahtena vuonna peräkkäin ollut reilusti plussalla. Erityisesti verotulojen budjetointi on ollut alimitoitettua. Siitäkin huolimatta meillä edelleen mennään säästölinjalla. Peruspalveluista ja nimenomaan lähipalveluista ollaan jatkuvasti säästämässä.

On mielestäni varsin kummallista, että Paavolan terveysasemaa ja Hakalan neuvolaa esitetään lakkautettavaksi, kun toisaalta meille valtuutetuille on kerrottu, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä on se taho, joka tekee jatkossa nämä päätökset. On jopa ilmaistu, että on melkeinpä turhaa ottaa kantaa sote-asioihin tässä valtuustosalissa.

Sotekuntayhtymä on ensi vuonna tekemässä palvelukartoitusta, jonka seurauksena Hyvinkäälläkin sotepalveluiden verkko tullaan muodostamaan. Kuitenkin me olisimme nyt tekemässä näitä päätöksiä etukäteen, kuntayhtymän nenän edessä. Heikentäen lähtöasemaa tulevien palveluiden suunnittelemiseksi.

Viime vuonna teimme talousarvioon esityksiä, jotka olisivat edistäneet mahdollisuutta löysentää vanhusten kotihoidon asiakkuuskritteerejä. Esityksemme eivät menneet läpi ja nyt asiakkuuskriteerejä onkin tiukennettu. Käytännössä olemme siis ajamassa vanhuksia lähes heitteille. Yhä useammin tapaa ikäihmisiä, jotka ovat itse selkeästi avun tarpeessa, mutta he ovatkin puolisonsa omaishoitajia! Haluammeko me edelleen tukea tätä kehitystä? Onko se viriilin tapahtumakaupungin kääntöpuoli, takapiha?

Vasemmiston valtuustoryhmä on tyytyväinen, että ensi vuoden talousarvioon on lisätty kotihoitajia. Se ei mielestämme kuitenkaan vielä riitä. Kotihoitoon saisi varmasti helposti uppoamaan 20 uutta hoitajaa, mutta olemme esittämässä täällä tänään, että kotihoitajien määrää lisätään niin, että ensi vuonna meillä olisi 10 hoitajaa enemmän kuin vuonna 2018. Onhan meillä apua tavitsevia vanhuksiakin enemmän.

Hyvinkään kaupunki, monesta muusta isommasta tai pienemmästä kunnasta poiketen, on nykyisellä kansanedustuskaudella noudattanut hallituksen linjaa hyvinkin tiiviisti. On ollut kiky-loikkaa ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamista, hoitajamitoituksia on heikennetty ja palveluja lakkautettu tai ulkoistettu sitä mukaa kuin se on vain ollut mahdollista.

Lähdimme jopa ns. Sote-kelkan kyytiin, eli vaikka nykyhallitus ei sote-lakeja valmiiksi saa, me olemme jo siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon pätökset toisiin kokouksiin. Kokouksiin, joissa ollaan menossa jo kovaa vauhtia porvarihallituksen osoittamaan suuntaan, eli kohti yksityisiä palvelujentuottajia.

Ensi keväänä on uudet eduskuntavaalit. Silloin mitataan nykyhallituksen luottamus ja sen päätöksien pitävyys. Se olemmeko Hyvinkäällä näinä vuosina tehneet oikeita ratkaisuja vai joudummeko vielä pakittamaan, jää nähtäväksi. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta harvoin kysytään, ja he eivät usein edes jaksa vastata. Kuitenkin heillä olisi eniten sanottavaa.

Toivon hyviä päätöksiä tänä iltana.

Hyvinkään Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja

Riika Raunisalo

Yritimme palauttaa Hangonsillan keskuslukion monitoimitaloksi paisuneen hankesuunnitelman ns. raiteilleen, kannattamalla perussuomalaisten Arto Järvisen tekemää palautusesitystä. Eli emme olisi halunneet hyväksyä rakennushankkeen hinnan nousua 17 miljoonasta 28 miljoonaan euroon.

Suureksi hämmästyksekseni hetken näytti siltä, että minä ja kokoomuksen Antti Rantalainen jaoimme yhtäläisen huolen kustannusten noususta ja olimme yhtäkkiä saman palaututusesityksen kannattajia. Näin ei liene ennen käynytkään. Pitkän valtuustokeskustelun myötä Rantalainen päätyi kuitenkin tekemään oman palautusesityksen, jossa hän esitti kasvaneiden kustannusten hyväksymistä, MUTTA lukiohankkeen siirtämistä Aseman koulun tontille. #eikokoustailmanasemankoulua

Lopulta pohjaesitys voitti äänestyksen ja hanke sai lisärahansa. Lukiosta monitoimitilaksi paisunut hanke toteutuu Hangonsiltaan joko nuorisopsykiatrian tilat sisältävällä lisäkerroksella tai sitten ei, siitä ei päätetty nyt. Jos yhteistyö HUS:n kanssa toteutuu, sdp:n Pinja Perholehden tekemän ja valtuuston yksimielisesti hyväksymän ponsiesityksen mukaisesti tilojen käyttäjät otetaan mukaan valmisteluun heti alkumetreillä.

Sveitsin-Härkävehmaan osayleiskaavasta äänestettäessä ensin vastakkain oli kaksi muutosehdotusta, vihreiden tekemänä meidän vasemmistoryhmän kannattama rakennusluvan ja koko kaavauudistuksen hylkäävä esitys vastaan perussuomalaisten esitys pohjaesitystä hieman pienemmällä rakennusoikeudella.

Hylkäävän esityksen kannalla oli 17 ja rakennusoikeutta pienentävän esityksen kannalla 22 valtuutettua, tyhjää äänesti 12 demaria. Tämän jälkeen äänestettiin hallituksen tekemä pohjaesitys vastaan voittanut muutosesitys.
Hallituksen esitys voitti 28-23. Näin ollen, jos asemakaava hyväksytään samoin rakennusoikeuksin, Härkävehmaan koulun ja kentän tilalle ja hotellin parkkialueelle, on mahdollista rakentaa yhteensä jopa 20 kerrostaloa (4-8 kerroksisia) ja pari parkkihallia.

Kirjoituksessaan Rainio mainitsee palvelujen ajan tasalla pitämisen, mutta pitää kuitenkin keskeisempänä vetovoimatekijänä veroprosenttia ja työpaikkoja. Hän myös linjaa kirjoituksessaan tämän valtuustokauden tavoitteeksi veroprosentin laskemisen. Epäselväksi jäi kenen tavoite se on.

Ei ainakaan Hyvinkään Vasemmiston. Meidän mielestämme tärkein vetovoimatekijä on palvelut. Hyvinkään talous on nyt löytänyt tasapainon, ja siihen on päästy supistamalla nimenomaan palveluista. Mielestämme ensin tulisi saada kaupungin palvelutaso nostettua samalle tasolle kuin se oli ennen kuin talouden tasapainottamisen nimissä leikattiin mm. vanhuspalveluista, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, vasta sitten on veroprosenttien vuoro.

Hyvä palvelutaso houkuttaa esimerkiksi lapsiperheitä muuttamaan kaupunkiimme, vaikka työpaikka ei täältä heti löytyisikään. Työpaikkoja ei toki voi vetovoimatekijänä väheksyä, joten on hyvä muistaa, että kaupungin palvelutason nostaminen tuo myös lisää työpaikkoja paikkakunnalle. Mielestämme ennen kuin veroprosentin laskua voidaan edes harkita, on panostettava palveluihin ja helpotettava heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten elämää esimerkiksi palvelumaksuja pienentämällä.

Julkaistu Aamupostissa 14.3.2018

Luonnonsuojelullisia- ja luonnonarvoja on monenlaisia. On olemassa myös tärkeitä maisemia, joita suojellaan. Näkymä Sveitsin ns. sisääntulolla on mielestäni maisemallisesti arvokas, vaikkei se kokonaisuudessaan suojelualuetta olekaan. Maisema muuttuisi radikaalisti, jos siihen rakennetaan. Kuinka moni onkaan ymmärtänyt mitä 31000 kem2 tarkoittaa? Se tarkoittaa jopa 20 kerrostaloa. Maaston luonnontilaisuuden aiemmasta heikentymisesta on silloin turha edes puhua.

Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on 2.9.2016 antanut lausunnon, jonka mukaan Sveitsin luonnonpuisto on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka kehittämisen lähtökohtana tulee olla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot ja niiden säilyminen. Maakuntamuseo pitää myös erittäin valitettavana, että historiallisesti ja maisemallisesti merkittävälle virkistys- ja viheralueelle Sveitsinpuistoon esitetään uutta rakentamista.

Sveitsinpuistoa on käytetty yli sadan vuoden ajan niin kaupunkilaisten kuin turistienkin ulkoilu- ja virkistysalueena. Maastoon on jäänyt tästä tottakai jälkensä, siellä on mm. runsaasti polkuja varsinaisten kulkemiseen tehtyjen reittien ohella. Kuitenkin kaiken kaikkiaan metsän erityispiirteet ja puiston luonne on säilynyt ajan saatossa hyvin ja siksi aikanaan Hyvinkää on hakenut rauhoitusta puiston säilyttämiseksi nykyisen kaltaisena maisemaltaan ja luontoarvoiltaan.

Kyseessä ei siis ole luonnonpuisto tai kansallispuisto, eikä puistoa ole missään vaiheessa ollutkaan tarkoitus säilyttää täysin koskemattomana, vaan rauhoituksen tarkoituksena on toki suojella tärkeitä luontoarvoja mutta myös sovittaa yhteen luonnon erityispiirteet ja alueen virkistyskäyttö. Mikään rakentaminen itse suojelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tue rauhoituksen tarkoitusta vaan ennemminkin vaarantaa koko alueen säilyvyyden nykytilassaan.

Itseasiassa on ihan perusteltua kysyä, olisiko puistosta vuonna 1989 rauhoitettu alue ulotettu Aleksis Kiven katuun saakka, jos koulua ja kenttää ei olisi jo aiemmin näille paikoille rakennettu? Nythän suojelualueen raja luonnollisestikin kiertää kaikki nämä 60- ja 70-luvuilla rakennetut alueet. Olisiko meidän syytä miettiä ensisijaisesti rauhoituksen todellista tarkoitusta, ja suojeltavaa aluetta vähän laajemmin kuin missä varsinaisen suojelualueen tolpat sijaitsevat?

Valtuutettuna toivon mahdollisimman monen kaupunkilaisen ottavan valtuutettuihin yhteyttä ja kertovan omasta mielipiteestään tässä ja myös muissa tänä vuonna päätöksen alle tulevissa asioissa. Ja toisaalta kaupunkilaisena ja Sveitsin puiston välittömässä läheisyydessä 30 vuotta asuneena ja aluetta virkistykseen käyttäneenä toivon, että valtuutetut harkitsevat tarkkaan päätöstään. Jos alueelle nyt rakennetaan, sitä ei enää ennalleen voida palauttaa.

Julkaistu 27.1.2018 Aamupostissa

Hyvinkäällä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti lähivuosien aikana. Vuonna 2015 Hyvinkäällä asui yhteensä 3 836 yli 75- vuotiasta, ja määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 5 902 asukkaaseen. Heistä noin puolet on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Nykyinen palveluasuntomäärä ei riitä takaamaan hyvinkääläisille asumispalveluja omassa kunnassa, vaan asiakkaita on 39 sijoitettuna Hyvinkään ulkopuolelle. Vuoteen 2025 paikkojen lisäinvestointitarpeen arvioidaan Hyvinkäällä olevan noin 30 hoitopaikkaa vuodessa.

Tämän Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta otetun tiedon valossa meillä Hyvinkäällä pitäisi valmistua Sahanmäen palvelukeskuksen kokoinen palvelutalo joka toinen vuosi. Muistan tästä samasta tahdista puhuttaneen jo silloin kun Kauniston laajennus valmistui. Vaikka jonotilanne ja ulkopaikkakunnille sijoitettujen vanhusten määrä on ollut tiedossa, meillä ei olla suhtauduttu asiaan riittävällä vakavuudella.

Moni varmasti nyt muistaa kaupunginhallituksen 370 000 euron lisäyksen budjettiin, jolla saadaan 15 vanhusta jonosta pois. Tämä on toki hyvä asia, mutta kuitenkin tulee muistaa, että Hyvinkäällä vanhustenhuollossa tehdyt säästöt pitkällä aikavälillä ovat aivan eri mittakaavassa, ja itseasiassa sote-lautakunnan tekemästä vuoden 2018 talousarviosta nipistettiinkin ensin 300 000€. Väkisinkin tulee mieleen valtiomme hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. Ensin otetaan isolla kädellä ja lopulta annetaan vähän takaisin ja toivotaan kansalaisten muistin olevan tarpeeksi lyhyt.

Koska vanhusten määrä tulevaisuudessa lisääntyy, se tulee väistämättä näkymään kotihoidon asiakasmäärissä. Kuitenkin Hyvinkään talousarvion mukaan niin kotihoidon kuin omaishoidonkin asiakkaat tulisivat ensi vuonna meillä vähentymään. Tätä on vaikea uskoa, ellei sitten ole kyse asiakkuuskriteerien kiristämisestä.

Hyvinkään Vasemmisto on ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka palveluasumisen jonoa lyhennetään ostopalveluilla ja tämä varmasti helpottaakin kotihoidon työtä, se ei riitä. Meillä pitää olla resursseja ja hoitohenkilökuntaa jopa höllentää asiakkuuskriteerejä, jotta jokainen kotona asuva ikäihminen saisi apua ajoissa silloin kun sitä tarvitaan. Vain siten voimme taata työntekijöiden jaksamisen ja kaupunkilaisillemme turvallisen vanhuuden kotona. Hyvinkään Vasemmisto on esittänyt vuoden 2018 talousarvioon lisäyksenä 10 uuden kotihoitajan palkkaamisen.

Olemme myös esittäneet, että terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan maksut poistetaan 1.1.2018 alkaen. Terveyskeskusmaksu ei saa olla esteenä hakeutua hoitoon ajoissa. Sairauksien ennaltaehkäisy ja riittävän ajoissa hoitaminen tuovat säästöä pitkällä aikavälillä ja luovat hyvinvointia kaupunkilaisille. Meidän Hyvinkäällä tulee näyttää suuntaa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuun siirtyessä maakuntatasolle, meidän tärkeimmät päätöksemme tulevat koskemaan sivistystä ja opetusta. Sitä työtä, millä taataan hyvinvoivat ja veronmaksukykyiset kaupunkilaiset. Koulutuksella, sivistyksellä, kulttuurilla ja liikunnan mahdollisuuksilla on syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden hallinnassa kiistaton merkitys. Hyvinkään Vasemmisto esittääkin, että kulttuurialan järjestöjen ja laitosten avustuksiin tullaan tekemään indeksikorotukset, jotka niistä on säästövuosina jäädytetty.

Sivistystoimelta on tullut selkeä viesti, että perusopetukseen tarvitaan lisää rahaa, jotta meillä ei ryhmäkoot kasvaisi suhteettomasti. Pienempien ryhmien eduista oppilaille on kiistatonta tietoa ja jo pelkästään henkilöstön jaksamisen kannalta ryhmäkokojen ei saisi antaa kasvaa. Hyvinkään Vasemmisto esittää perusopetukseen 350 000 euroa lisää.

Näiden yllämainittujen asioiden ohella vuoden 2018 talousarvioesityksissämme ottaisimme perintätoiminnan takaisin kaupungin omaksi työksi ja edellyttäisimme Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n rakennuttamaan vuosittain uusia vuokra-asuntoja. Mielestämme Sveitsin alueen tavoitteista tulee poistaa asuntotuotanto ja toisaalta Ateria- ja puhtauspalveluiden tulosalueelta henkilöstömuutoksiin viittaava lause: ”Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikuttaa Sahanmäen palvelukeskuksen toiminnan keskeytyminen tammikuussa 2018.”

Julkaistu Aamupostissa 9.12.2017

Hyvinkäällä on hyvä pöhinä.

Näin me olemme saaneet kuulla tänään täälläkin, sekä aiemmin lukea lehdistä ja somesta. Ja tämä uussana on toki ihan paikallaan, onhan Hyvinkäällä kuluneen vuoden aikana tapahtunut paljon hyvää. On ollut ja tulee olemaan erilaisia tapahtumia ja festareita, on aloittanut uusia yrityksiä ja asioita kehitetään korkealentoisesti. Kaupunki on monessa mukana.

Huolestuttavaa on, jos tämän hypetyksen jalkoihin jää se pieni kuntalainen, joka ei saa ääntään kuuluviin.

Viime vuosien aikana on tehostettu, kehitetty ja myös säästetty. Niin sanottua juustohöylää on käytetty meillä Hyvinkäälläkin. Tilanne on nyt kohtuullinen, ellei jopa hyvä.

”Hyvinkäällä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti lähivuosien aikana. Se merkitsee ikääntyneiden hoidon tarpeen merkittävää kasvua, huolimatta toimintakykyä ylläpitävistä toimista. Vuonna 2015 Hyvinkäällä asui yhteensä 3 836 yli 75- vuotiasta, ja määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 5 902 asukkaaseen. Heistä noin puolet on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Nykyinen palveluntarjonta jakautuu Hyvinkäällä seuraavasti: vuonna 2016 ympärivuorokautisen tehostetun hoidon asiakaspaikkoja oli yhteensä 413, joista kaupungin omaa palvelua 238 paikkaa ja yksityisiltä palveluntuottajilta ostettiin 175 paikkaa. Nykyinen palveluasuntomäärä ei riitä takaamaan hyvinkääläisille asumispalveluja omassa kunnassa, vaan asiakkaita on 39 sijoitettuna Hyvinkään ulkopuolelle. Vuoteen 2025 paikkojen lisäinvestointitarpeen arvioidaan Hyvinkäällä olevan noin 30 hoitopaikkaa vuodessa. Hoitopaikkojen kokonaistarpeeseen vaikuttaa muiden kotona asumisen tukitoimien vaikuttavuus.”

Edellä lukemani teksti on suoraan Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta koskien Sahanmäen palvelukeskuksen tarveselvitystä ja toimenpiteitä. Tuon tiedon valossa meillä Hyvinkäällä pitäisi valmistua Sahanmäen palvelukeskuksen kokoinen palvelutalo joka toinen vuosi.

Muistan tästä samasta tahdista puhuttaneen jo silloin kun Kauniston laajennus valmistui. Kaupunki ei ole tähän kuitenkaan tarpeeksi panostanut, eikä yksityisellä sektorilla tietenkään olla vastuussa tarpeellisen paikkamäärän saavuttamisesta. Tulevasta maakuntahallinnosta ja Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymästä huolimatta me olemme tästä nyt vallitsevasta tilanteesta vastuussa.

Vaikka jonotilanne ja ulkopaikkakunnille sijoitettujen vanhusten määrä on ollut tiedossa, meillä ei olla suhtauduttu asiaan riittävällä vakavuudella.

Moni varmasti nyt ajattelee, että hei, kaupunginhallitushan päätti antaa palveluihin 370 000 euroa lisää ja sillä saadaan 15 vanhusta jonosta pois.

Tämä on toki hyvä asia, mutta kuitenkin tulee muistaa, että Hyvinkäällä vanhushuollossa tehdyt säästöt pitkällä aikavälillä ovat aivan eri mittakaavassa, ja itseasiassa sote-lautakunnan tekemästä vuoden 2018 talousarviosta nipistettiinkin ensin 300 000€.

Väkisinkin tulee mieleen valtiomme hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. Ensin otetaan isolla kädellä ja lopulta annetaan vähän takaisin ja toivotaan kansalaisten muistin olevan tarpeeksi lyhyt.

”Hoitopaikkojen kokonaistarpeeseen vaikuttaa muiden kotona asumisen tukitoimien vaikuttavuus.” Nämä jonossa olevat ihmiset ovat pääosin kotihoidon asiakkaita, ja koska vanhusten määrä lisääntyy, se tulee näkymään kotihoidon asiakasmäärässä.

Paitsi ilmeisesti meillä Hyvinkäällä. Talousarvion mukaan niin kotihoidon kuin omaishoidonkin asiakkaat tulisivat ensi vuonna meillä vähentymään. Keskusteluni kotihoidon ja palvelukotien henkilöstön ja omaisten kanssa ei kuitenkaan lupaa tällaista. Onko todellisena syynä siis asiakkuuskriteerien nosto?

Hyvinkään Vasemmisto on ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka palveluasumisen jonoa siivotaan ja tämä varmasti helpottaakin kotihoidon työtä, se ei riitä. Meillä pitää olla resursseja ja hoitohenkilökuntaa höllentää asiakkuuskriteerejä, jotta jokainen kotona asuva vanhus saisi apua ajoissa silloin kun sitä tarvitaan. Vain siten voimme taata kaupunkilaisillemme turvallisen vanhuuden kotona. Tuo tulevaisuus tähän sotemaailmaan sitten mitä tahansa, pohjan rakennamme me, nyt.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuun mahdollisesti siirtyessä maakuntatasolle, meidän tärkeimmät päätöksemme tulevat koskemaan sivistystä ja opetusta. Sitä työtä, millä taataan hyvinvoivat ja veronmaksukykyiset kaupunkilaiset. Koulutuksella, sivistyksellä, kulttuurilla ja liikunnan mahdollisuuksilla on syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden hallinnassa kiistaton merkitys.

Hyvinkään Vasemmisto esittääkin, että kulttuurialan järjestöjen ja laitosten avustuksiin tullaan tekemään indeksikorotukset, jotka niistä on säästövuosina ns. jäädytetty.

Sivistystoimelta on tullut pariinkin otteeseen tätä syksyä selkeä viesti, mm. valtuustoseminaarissa 13.10., että perusopetukseen tarvitaan lisää rahaa. Syntyvyys on valitettavasti vähentynyt Hyvinkäällä viime vuosina ja se näkyy jo päivähoidon tilastoissa. Mutta vielä perusopetuksessa oppilasmäärä on kasvussa ja jotta meillä ei ryhmäkoot kasvaisi suhteettomasti siihen tarvitaan oikeasti lisää rahaa. Pienempien ryhmien eduista oppilaille on kiistatonta tietoa ja jo pelkästään henkilöstön jaksamisen kannalta ryhmäkokojen ei saisi antaa kasvaa.

Olemme tänään täällä käsittelemässä kaupungin ensi vuoden talousarviota. Ei mitään pientä puuhastelua siis, ja olen ensimmäisen kauden valtuutettuna ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana ottanut asian erittäin vakavasti ja tarkastellut budjettipumaskaa hyvinkin tarkkaan ja kriittisesti.

Toivon ja uskon, että niin ovat kaikki muutkin valtuutetut. Se, viime kaudella tehty päätös, että meillä on 51 valtuutettua, on kuntalaisten oikeusturvan kannalta hyvä asia. Jo pelkästään sen vuoksi, että meillä on 51 silmäparia tutkimassa näitä asioita. Jokaisella on mahdollisuus huomata jotain, mitä ei ehkä muut valtuutetut tai virkamiehet ole käsittelyssään huomanneet.

Lopuksi myös Hyvinkään Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää talousarvion valmistelua, se on antanut meidän käsiimme hyvät mahdollisuudet tehdä Hyvinkäästä menestyjä myös omien kaupunkilaistemme silmissä huolehtimalla kaikkien hyvinvoinnista ja elämän rikkauden mahdollisuuksista.

Mielestämme kaupunkilaisten uimalan käyttöä ei pidä rajoittaa asiakasmaksujen korotuksilla. Uimalan kuntosali, ja se että samalla maksulla pääsee myös uimaan, on erittäin tärkeä terveyttä ja yleistä jaksamista edistävä asia eläkeläisille, työttömille ja monille erityisryhmille.

Silloisessa, eli reilu kuukausi sitten, valtuustokäsittelyssä meille erityisesti teroitettiin, että asiakasmaksujen korotuksia mietitään sitten joskus tulevaisuudessa, eri yhteydessä eivätkä ne kuulu investointiasiaan. Asiakasmaksujen muutos on kuitenkin tuotu päätöksen alle kulttuuri- ja hyvinvointilautakuntaan jo tämän viikon keskiviikkona.

Asiaa ei tietenkään perustella uimalaan tehtävällä investoinnilla, vaan viereiseen Sveitsin elämyskeskukseen avautuvan kuntosaliyrittäjän kannalta hankalalla markkina-asemalla kilpailulakiin vedoten. Tuntuu hullulta, että kaupungin osittain verorahoin kuntalaisilleen tarjoama terveyttä ja hyvinvointia edistävä, eli säästöä terveysmenoihin tuova palvelu ei voisi olla oman kunnan asukkaille edullisempi kuin yksityisen yrityksen palvelu.

Kaupungissamme on lukuisia erihintaisia ja -tasoisia kuntosaleja, eikä niiden menestystä liene haitannut uimalassa uimalalipulla tarjottu kuntosalimahdollisuus. Hyvinkäällä on itseasiassa ilmaisiakin kuntosaleja, eikä niistä ole tietääkseni valitettu tai vedottu kilpailulakiin.

Asian perustelu kilpailulailla ja kaupungin kuntalaisilleen tarjoamien verorahoin mahdollistettujen palvelujen käyttömaksujen asettaminen markkinaehtoiseen asemaan herättää mieleeni pelon siitä, mitä tapahtuu koulujen salien iltakäytön hinnoille, kun yksityinen monitoimihalli tuo oman lisänsä tähän tarjontaan.

Ja mitä siitä seurasi. Kaksi vuotta nurinaa kaupunkilaisilta. Sitä ei kukaan muistanut, että taas vasemmisto vastusti.

Kun oltiin jo kolmas budjetti ilman kyseistä määrärahaa päätetty, ja kuntavaalit alkoivat lähestyä, eräät päättivät, että nyt ne valot pitääkin saada takaisin. Asia tuli siis päätettäväksi ohi esityslistan ja silloin lautakunnassa emme virkamiehiltä saaneet vastausta, mistä raha säästöpaineisen teknisen toimen puolelta otetaan. Pelkäsin työpaikkojen puolesta, koska budjetti oli edellisessä (pari viikkoa aiemmin) kokouksessa jo päätetty, ja se luo meille päättäjille sen raamin minkä puitteissa toimitaan, ja esimerkiksi kausityöntekijöistä oltiin jo aiemminkin säästetty. Siksi äänestin silloin tyhjää, mistä sainkin palautetta omilta ja vierailta. Kaupunginhallitus palautti asian tekniseen lautakuntaan, ja silloin kannatin valojen sammuttamisesta luopumista, kun oltiin saatu vähän faktaakin päätöksenteon tueksi.

Kaikki tämä, turhasta ja kalliista valojen säätötyöstä puhumattakaan, olisi vältetty, jos olisi kerrankin kuunneltu kun ”Vasemmisto vastustaa”.

Vasemmistoliittoa syytetään useimmiten taloudellisesta vastuuttomuudesta. Tässä yllä mainitussa yövalaistukseen liittyvässä päätöksessä yritin olla nimenomaan taloudesta vastuullinen päättäjä.

Näissä viime valtuustossa 11.9.2017 päätettävänä olleissa kaupunkimme uusissa hankkeissa oli valtuustoryhmämme vanhan miljöön säilyttämisen tahdon ohella nimenomaan kaupungin taloudesta huolissaan. Viime vuodet on säästetty, opettajia irtisanottu, Hyvinkää-lisästä luovuttu, on kikytetty työntekijöitä, ulkoalueiden kunnossapidosta ja esimerkiksi juuri tuosta valaistuksesta säästetty, kiinteistöjä kuten Viertolan päiväkoti myyty yksityisille, kun korjaaminen on niin kallista. Ja hups, yksityinen päiväkoti vähän maalaa ja ottaa lapset takaisin.

Se lämmittääkö uimalan kylpylämäisyyttä tuovat laattavalinnat asunnottoman, mielenterveys- tai päihdeongelmaisen tai perheväkivaltaa kestämään joutuvan ihmisen mieltä, jääköön lukijan pohdittavaksi. Nämä edellä mainitut asiat, kun täällä Hyvinkäälläkin aika pahasti mättää.

Meillä on todella tärkeitä ja pakollisia hankkeita meneillään, kuten sairaalan laajennus. Miten sitä rahaa riittää nyt joka paikkaan? Kaupungin velka-aste per asukas kasvaa, se luo väkisinkin sopeuttamispaineita. Näinhän se oli muiden puolueiden sanoma jo eduskuntavaalien aikaan ja sitä on nyt toteutettu niin valtion kuin Hyvinkäänkin taloudessa. Nyt kun me koitamme toimia vastuullisesti, meille jopa vastataan, että kyllä infraan kannattaa satsata silloin kun velkarahaa saa pienellä korolla. MITÄ?

Kaikki viime eduskuntavaaleja seuranneet tietävät, että Vasemmistoliiton pääsanoma oli nimenomaan tämä elvyttämiseksikin kutsuttu talouspolitiikka. Silloin se ei vaan kelvannut muille.

Hyvinvointivaltion purkutalkoot alkoivat kaksi vuotta sitten. Leikataan perusturvaa, heikennetään opiskelumahdollisuuksia ja työn tekemisen kannattavuutta. Uskon, että monikaan, vaikka pelkäsikin pahinta, ei osannut ennakoida mitä uusi Suomen hallitus tuo tullessaan.

Olivathan Keskustan ja Kokoomuksen puheenjohtajat ennen vaaleja antaneet koulutuslupauksia, ja Perussuomalaisetkin toitottivat, että köyhiä ei enää kurmuuteta. Toisin kävi, takki kääntyi nopeammin kuin ehti muste äänestyslipuissa kuivua.

Liikenneministeri Berner on hyvä esimerkki konsulttipoliitikosta, sillä hän on ilmoittanut olevansa vain käymässä politiikassa. Hän ei siis ole jäämässä keräilemään hyvinvointivaltion sirpaleita vaan palaa työn tehtyään takaisin liike-elämään. Hän ajaakin liike-elämän etua ohi kansalaisten edun. Viimeisin ohiveto meni läpi, liikennekaaren toisen vaiheen valmistelu on käynnissä ja tulee toteutuessaan vapauttamaan mm. taksiliikenteen nykyisestä sääntelystä.

Suomesta tuntuukin nykyään kaikki olevan kaupan. Jos ei fyysisesti niin ainakin bisneksenteolle verovaroin. Sähköverkko on myyty. Metsähallitus on yhtiöitetty. Listalla on seuraavaksi sosiaali- ja terveyspalvelumme.

SOTE-uudistuksen tarkoitus oli alun perin turvata palvelut asiakaslähtöisesti, vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja tehdä se myös mahdollisimman kustannustehokkaasti ikääntyvän väestön maassamme. Nyt tuntuu, että kansainväliset terveysfirmat, jotka vieläpä operoivat veroparatiiseista käsin, ovat varastamassa koko shown.

Heille pedataan bisnesmahdollisuuksia, jättäen viime käden järjestämisvastuu maakunnille, kuitenkin ilman todellista mahdollisuutta sote-kentän seurantaan. Kuka kantaa vastuun, kun yhtiöiden kautta meidän julkinen terveydenhuoltomme hautautuu yhtiösalaisuuden suojiin. Ei ainakaan konsulttipoliitikko.

Ja kunnat ovat seuraamassa perässä tässä kehityksessä. Kaupunkien hoidettavaksi kuuluvia tehtäviä ulkoistetaan, selityksenä säästöjen lisäksi ovat kilpailutuksen edut, oman työn ja yksityisen vertailu ja prosessien kehitys. Myös Hyvinkää on lähtenyt tälle tielle, osa kotihoidosta ja ateria- ja puhtauspalveluista on kilpailutettu ja siirretty yksityisen tahon tekemäksi. Ja nyt myös neljäsosa kaupunkialueemme katujen ja puistoalueiden kunnossapidosta on yksityisen toimijan varassa.

Suomen Hallituksen puolivälin kehysriihi antaa helposti väärän kuvan. Pieniä summia lisätään sinne ja tänne, jotta voidaan kertoa, kuinka kansalaisiin on taas panostettu. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen annetaan nyt 15 miljoonaa euroa, kun ensin on leikattu 190 miljoonaa. Tämä ei ole todellista osaamiseen panostamista.

Työtöntä rangaistaan työttömyysturvaa leikkaamalla, jos hän ei onnistu löytämään pätkätöitä tietyn työttömyysjakson aikana. Asumistuen sitominen elinkustannusindeksiin ja neliövuokran katto aiheuttaa ongelmia ihmisille samalla, kun selvitykset osoittavat, että niinä vuosina, jolloin asumistuen taso on ollut jäädytetty, ei vuokrataso ole laskenut.

Ainoa tapa vähentää asumistukimenoja on vähentää asumistuen tarvetta. Mitä siihen tarvitaan? Tietenkin enemmän työpaikkoja ja enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Hyvinkään vuokra-asunnot Oy on vihdoin alkanut tuottaa uutta asuntokantaa ja korjata vanhaa. Hyvinkään vuokra-asuntokanta tulee vielä parantumaan tulevina vuosia, kun Hangonsillan alue rakentuu. Kuitenkin tällä hetkellä valtion omistama A-Kruunu tarjoaa Hyvinkäällä edullisempaa uudisrakentamista kuin oma vuokra-asuntoyhtiömme.

Suomessa tarvittaisiin kipeästi nimenomaan oikeita työpaikkoja, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa, millä voisi elää ilman samanaikaisesti maksettavia sosiaalietuuksia kuten asumistukea. Jos yksityinen sektori ei pysty työllistämään, on julkisen sektorin, valtion ja kuntien astuttava etulinjaan.

Hyvinkäänkin julkisissa rakennuksissa olisi korjausvelkaa. Hoivavelkaakin meillä on runsaasti. Siksi hoitajamitoitusta tulisikin kaikilla hoiva-alan sektoreilla nostaa, sillä luotaisiin asiakkaille turvaa ja hyvää hoitoa, mutta myös työtä naisille. Sipilän hallituksen leikkaukset kun osuvat kipeimmin juuri naisvaltaisille aloille.

Kuntasektorin työntekijöistä jopa 80% on naisia, joten kaikki leikkaukset kunnissa, esimerkiksi lomarahojen pienentäminen, heikentävät juuri naisten toimeentuloa ja pärjäämistä.

On surullista, miten Sipilän hallitus on alusta alkaen, tietoisesti jättänyt esitystensä sukupuolivaikutukset arvioimatta. Tasa-arvo ei tunnu olevan nykyhallitukselle kovinkaan tärkeä asia.

”Vasemmistoliitto on avoin kaikille, jotka haluavat osallistua sen rakentamiseen ja sen tavoitteiden muotoilemiseen riippumatta itse kunkin maailmankatsomuksellisesta vakaumuksesta”, sanottiin Huhtikuun julistuksessa Vasemmistoliiton perustamisen alla vuonna 1990.

Tätä voimme tänä päivänä kiittää, sillä alusta alkaen vasemmistoliikkeen mukana seurannut avoimuuden periaate elää edelleen. Meillä Hyvinkäällä ovat kaikki kokoukset ja tilaisuudet kaikille avoimia. Ja esimerkiksi Vasemmistonaisiin tai Vasemmistonuoriin voi liittyä ilman itse puolueen, Vasemmistoliiton jäsenyyttä.

Harva ihminen pystyy sanomaan olevansa jonkun puolueen kanssa samaa mieltä kaikista asioista. Pitää löytää ne itselle tärkeimmät kysymykset ja seurata sitä mitä puolue on tehnyt asioiden eteen pidemmällä aikavälillä. Yhtäkkiset lupaukset harvoin pitävät.

Vasemmistoliiton päämäärä on yhä edelleen säilyttää hyvinvointivaltio, johon kuuluu vahvan julkisen sektorin tuottamat, koko väestölle tarkoitetut hoito- ja koulutuspalvelut sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ja kaikille taattu perusturva. Tämän eteen työväenliike ja Vasemmistoliitto tekee työtä, joka päivä, vaalituloksistakin riippumatta.

Nyt on uuden valtuuston aika lunastaa vaalien alla annetut lupaukset ja helpottaa köyhien ja syrjäytymisvaarassa olevien arkea.

Terveyskeskusmaksun poistaminen olisi hyvä ja mielestäni myös oikeasti mahdollinen kädenojennus tähän suuntaan. Kaikkien perintä-, laskutus- ja muiden kulujen jälkeen kaupungille terveyskeskuskäyntimaksuista jää kassaan pari sataa tuhatta euroa. Eikä tästä summasta ole vielä edes vähennetty sitä osaa minkä kaupunki maksaa toimeentulotukena.

Hyvinkään valtuusto on 51-paikkainen. Vasemmistovaltuutetut jäävät kuitenkin yhä useammissa äänestyksissä yksin. Vasemmistoliitto jätettiin myöskin sivuun kaupungin luottamuspaikkajaossa. Me emme kuulu joukkoon, meitä pidetään kaiken vastustajina, negatiivisina vänkääjinä.

Siltä se varmasti tuntuu, jos eletään todellisuudessa, jossa enemmistö kaupunginvaltuustosta läpsii toisiaan selkään ja skoolaa hymyssä suin kaiken maailman kissanristiäisissä, kun samaan aikaan esimerkiksi Toimarin leipäjono yltää Kerkkolankadulle, asunnottomien määrä on kasvanut ja yhä useampi lapsiperhe joutuu tinkimään harrastuksista ja jopa perusterveydenhuollosta tai ruoasta.

Vaalien aikaan kaikilla puolueilla oli samat tavoitteet ja lupaukset. Kaupunkilaisten olisikin syytä vähän tutkia, ketkä ovat pitäneet linjansa koko viime kauden ja miten se jatkuu, kun uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa.

On aika kysyä: Mitä me kaupunkilaiset kunnalta haluamme?

Vasemmistoliiton tavoitteena ovat hyvinvoivat kuntalaiset, joustavasti ja ihmislähtöisesti toimivassa kunnassa.

On sekä yksittäisen kuntalaisen, kunnan ja koko yhteiskunnan etu tuottaa kansalaisia lähellä olevia palveluja, joilla kavennetaan sosiaali- ja terveyseroja. Parhaiten tähän tehtävään vastataan tarjoamalla riittävät peruspalvelut jokaiselle.

Laadukkaat kaupungin palvelut tarkoittavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa, oikeaa hoitopaikkojen mitoitusta, yhteisöllisyyttä ja aitoa toisten kuuntelemista. Palveluiden tulee olla ihmisiä lähellä ja palveluita tulee saada vaivattomasti ja nopeasti. Kuntalaisen oikeus on saada elämänlaatua kohentavia palveluita läheltä, joustavasti ja turvallisesti.

Tämä kaikki edellä mainittu todistaa sen kiistattoman tosiseikan, että Vasemmistoliittoa tarvitaan. Jos me väsymme taistelemaan työtätekevän kansan tai heikompien ja sairaiden ihmisten puolesta, Suomi hyvinvointivaltiona lakkaa olemasta. Ja me emme aio luovuttaa.

Meitä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Sillä Vasemmistoliitolle tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken ja heikoimmista huolehtiminen ovat aatteen ja toiminnan kulmakiviä.

Vappu on meidän juhlamme, meidän kaikkien jotka olemme omalla työllämme tai muulla panostuksella rakentaneet tätä maata ja puolustaneet hyvinvointivaltiota. Niistä hedelmistä täytyy jokaisella olla lupa myös tasavertaisesti nauttia. Meillä on siihen oikeus.

Hyvää Vappua!

Puheeni Koko kansan Vappujuhlassa Hyvinkään torilla 1.5.2017