Eduskuntavaalit on nyt tältä erää taputeltu kasaan. Vasemmistoliiton valtakunnallinen äänimäärä ja kahden kansanedustajapaikan menetys on hirvittävä pettymys jokaiselle näissä vaaleissa työtä tehneelle. Gallupit povasivat tulokseksi koko ajan jotain ihan muuta. Itselläni vaaleista jäi suurimmaksi kysymykseksi: Mitä ihmiset oikein ajattelevat? Meillä on oikeistohallituksen johdolla viimeiset vuodet leikattu mm. lapsiperheiltä, työttömiltä ja eläkeläisiltä. Indeksien jäädytyksen on povattu olevan ennemmin jatkuva “trendi” kuin kertaluonteinen. Porvaripuolueet ovat väläytelleet jopa palkkojen alennuksia, nollatuntisopimusten yleistämistä ja työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta. Tätäkö kansa haluaa? No, sitä saa mitä tilaa. Meille mitä todennäköisimmin on tulossa oikeistohallitus, nyt nähdäänkin sitten todellisesti mitä sillä saadaan aikaan. Toivottavasti kuitenkin Suomi ja suomalaiset siitä selviävät.
Eniten huolissani olen meidän vanhuksista, vammaisista ja sairaista. He ovat jo nyt oman onnensa nojassa, useimmat jopa tahtomattaan kotinsa vankina, ilman huolenpitoa. Kysymys kuuluu miltä näyttää porvarien Sote-ratkaisu? Sote lienee ensimmäisenä uusien päättäjien pöydällä, asiahan on saatava päätökseen pian, jotta kunnissa voidaan edes aloittaa nykyisen tilanteen paikkaaminen. Nythän kaikki odottavat sitä paljon puhuttua Sotea. Kuntaliitokset vuorossa sen jälkeen, niitähän lienee kyllä tulossa. Vapaaehtoisille ja kolmannen sektorin järjestöille ja muille toimijoille toivon voimaa, sillä paljon vastuuta tullee kaatumaan heidän niskaansa.
Miten käy jo pitkään valmisteilla olleelle eläinsuojelulaille? Tämä vaalitulos ja mahdollinen keskusta-perussuomalainen-kokoomus-johtoinen hallitus on huonoin mahdollinen vaihtoehto eläinten kannalta. Suorastaan kauhistuttava tilanne. Mahatma Gandhin mukainen kansakunnan sivistyksen tason mitta, eli se miten eläimiä kohdellaan, lienee iso kysymys tulevalla kaudella. Toivon voimia eläinsuojelujärjestöille heidän taistelussaan ihmisen ahneutta vastaan.
Oma äänimääräni, 513, on hyvä. Se oli realistinen tavoitteeni, pienellä budjetilla ja kourallisella ihmisiä tuntematon ensikertalainen ei voi enempää odottaa. Eli vaikka, ja ehkä juuri siksi että, Vasemmistoliiton valtakunnallinen kannatus tippui 1 prosenttiyksikön, omaan tavoitteeseen pääseminen on minulle henkilökohtainen voitto. Sain vaalikentillä paljon hyvää palautetta, kannustusta ja tietysti kokemusta, näillä eväillä on hyvä jatkaa ensin kahden vuoden päästä käytäviin kunnallisvaaleihin, ja jos kutsu käy ja luottoa omalta porukalta löytyy, myös sitten eduskuntavaaleihin 2019.
Suuri kiitos ihan jokaiselle äänestäjälleni ja tsemppaajalleni. Ja erityinen kumarrus heille jotka vaalikampanjani parissa väsymättä uurastivat. Kiitos!