Riika Raunisalo

Punavihreä agrologi

Hyvinkääläinen äiti, eläinten- ja luonnonsuojelija, pienen ja heikomman puolustaja, oikeudenmukaisuuden sanansaattaja

Vasemmistolainen aktiivi ja kaupunginvaltuutettu

Arkistot: helmikuu 2015

10.2.2015

Kuka auttaisi omaishoitajaa?

Omaishoitajia ovat kaikki, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. He tekevät työtään suuresta rakkaudesta omaiseensa ja omia voimiaan säästämättä.

Omaishoitotilanne voi kasvaa vähitellen esimerkiksi puolison ikääntyessä tai syntyä äkillisesti sairastumisen seurauksena tai kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. On tärkeää tunnistaa olevansa omaishoitaja, sillä tehtävä on usein raskas. Erityisesti silloin kun samanaikaisesti työskennellään ansiotyössä tai on muu perhe hoidettavana, on vertaistuen ja muun avun merkitys todella suuri. Moni ei kuitenkaan tunnista tilannettaan tai ymmärrä voivansa hakea tukea esimerkiksi kunnalta.

Omaishoidon tuki koostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Hyvinkäällä on omaishoidon tuen saajia lähes 250 henkilöä. Todellinen omaishoitajien määrä on kuitenkin paljon suurempi. On arvioitu, että Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa, mutta omaishoidon tukea myönnetään vain noin 40 500 hoidettavan hoitoon. Tällä hetkellä omaishoidon on kuitenkin laskettu säästävän julkisia palvelumenoja n. 1,3milj.euroa.

Suomeen puuhattu rakenneuudistus vähentää vanhusten ja sairaiden laitospaikkoja lisäten koti- ja omaishoidon merkitystä. Kuitenkin on tullut ilmi, että kunnat eivät ole satsanneet tarpeeksi koti- ja omaishoitoon. Yhä sairaampia ihmisiä hoidetaan kotona omaisten avustuksella vain harvan saadessa siihen riittävää tukea. Omaisesta pidetään huolta oman jaksamisen ja taloudellisen kestävyyden äärirajoilla. Myös omaishoitajan täytyy saada välillä hengähtää. Kunnalta tukea saavalla omaishoitajalla on oikeus 3vrk lomaan kuukaudessa, mutta käytännössä kaikilla ei ole siihen kunnollisia mahdollisuuksia.

Kaupungin tarjoamaan lyhytaikaiseen hoitoon tai vuorohoitoon on jonot, ja Hyvinkäällä on esimerkiksi erittäin vaikeaa saada vammaiselle lapselle hoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi. Joskus hoidettavan ollessa vuorohoidossa, hän ns. ”laitostuu” eikä arkeen palaaminen kotona suju ongelmitta. Tämä voi johtua siitä, että hoito laitoksessa on erilaista esimerkiksi ulkoilun tai ravinnon osalta. Pitkälle dementoituneen omaisen väliaikainen hoito voi olla niin raskas prosessi sekä hoidettavalle että hoitajalle, että omaishoitaja kokee ettei voi pitää vapaata.

Mikä sitten ratkaisuksi?

Ensinnäkin omaishoidon tuen piiriin on saatettava enemmän omaishoitajia. Koska rakennepoliittinen tavoite on ollut hoitaa yhä sairaampia ihmisiä kotona, on rahallinen ja toiminnallinen tuki sekä lain mukaiset vapaat myös mahdollistettava yhä useammalle tätä työtä tekevälle. Laitospaikkoja ei tulisi enää vähentää, mutta omaishoito on nostettava tasolle, jossa se voi olla yksi varteenotettava vaihtoehto.

Hoidettavan siirtäminen laitokseen vapaiden ajaksi ei sovi kaikille, vaan apua on saatava hoidettavan kotiin. Omaishoidon tuesta annettuun lakiin on vuonna 2011 lisätty uusi 4 a §, jonka mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan aikana hoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen tehtävään soveltuvan sijaisen kanssa. Kyseessä voisi olla esimerkiksi hoidettavan muu omainen ja hoitopaikkana hoidettavan oma koti ja tutut ympyrät. Tätä mahdollisuutta ei ole vielä toteutettu riittävästi.

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma päättyi keväällä 2014. Uuden lain sopimusomaishoidosta olisi määrä tulla voimaan seuraavan hallituskauden aikana. Meidän on pidettävä huolta, että näin tapahtuu ja että uusi laki kunnioittaa kaikkia hoidon tarpeessa olevia sekä myös tunnustaa omaishoitajien arvon.

 

Julkaistu Aamupostissa 10.2.2015

  • Jaettu ilo, paras ilo:

Article by riika / Kirjoituksia - Blogi / omaishoidon kehittämisohjelma, omaishoidon tuki, omaishoitaja, rakenneuudistuksen vaikutukset, vuorohoito

Viimeisimmät kirjoitukseni – Blogi

  • Hyte-yhdistysten avustukset edelleen riittämättömällä tasolla
  • USKOTTU! TOIVOTTU! RAKASTETTU!
  • Puheenvuoroni Maksuton aamupala-aloitteen käsittelyssä
  • Aseman koulua halutaan nakertaa vähän joka suunnasta
  • ”Kansanäänestys” Sveitsin rakennushankkeesta on nyt käynnissä

Tietoa ja teemaa

  • Kuka olen
  • Kuntavaalit 2021 – punavihreä agrologi jatkokaudelle! Äänestä yy kaa koo – 123!
  • Missä punavihreä agrologi on mukana
  • Kuntavaalit 2017 – Punavihreä agrologi valtuustoon!
  • Vaaliteemani – Eduskuntavaalit 2015
    • – Laitetaan hyvinvointivaltion siemen jälleen itämään ja lähetetään Riika eduskuntaan!
    • – Vaihtoehto kurjistavalle politiikalle on olemassa, muutos on siis mahdollinen, mutta siihen tarvitaan jokaisen ääni!
  • Kirjoituksia arkistojen kätköistä 2012-2013

Kirjoituksia – Blogi

  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • kesäkuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • joulukuu 2020
  • syyskuu 2020
  • toukokuu 2019
  • marraskuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • syyskuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • tammikuu 2016
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • huhtikuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • joulukuu 2014
  • lokakuu 2014

Haluatko ottaa yhteyttä?

riika.raunisalo(a)hotmail.com facebook.com/riika.j.raunisalo

Kysy ja kommentoi, tai kerro asioista joita Sinun mielestäsi pitäisi muuttaa Suomessa.

Copyright © 2023 · Education Pro Theme / Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään