Riika Raunisalo

Punavihreä agrologi

Hyvinkääläinen äiti, eläinten- ja luonnonsuojelija, pienen ja heikomman puolustaja, oikeudenmukaisuuden sanansaattaja

Vasemmistolainen aktiivi ja kaupunginvaltuutettu

Arkistot: joulukuu 2014

Eläkekatto vaikuttaisi myös kansanedustajan eläkkeeseen

Siitä saakka, kun kansanedustajaehdokkaaksi ryhtymistä edes mietin, on vaaliteemoihini kuulunut kansanedustajien palkkojen ja etuuksien kohtuullistaminen. Ajankohtaiseksi asian tekee nyt se, että eduskunnan hallinto on juuri päättänyt, ettei kansanedustajien avustajien työnkuvaa tulla tarkistamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei heidän palkkaansa tulla nostamaan. Avustajien palkat ovat pysyneet samalla tasolla 15 vuoden ajan ollen tällä hetkellä 2300€/kk. Tämä ei todellakaan ole paljon pääkaupunkiseudun hintatasoa tarkastellessa. Tuntuu erittäin kurjalta, että kansanedustajien palkkoja on näinä vuosina nostettu, mutta avustajiltaan he ovat korotukset evänneet.

Koska oikeisto jatkuvasti ulostuloissaan esittää, että palkkoja tulisi leikata, voisi pääministerimme aloittaa omalla esimerkillään. Myös kulukorvauksia voisi muuttaa tarveharkintaperustaisemmiksi. Esim. hyvinkääläinen kansanedustaja saisi rapiat 1300€ kulukorvausta 6355 euron palkan lisäksi. Varsinkin kun edustajien matkustus julkisissa liikennevälineissä lienee pääsääntöisesti ilmaista, onko kulukorvaus aina todella tarpeen? Tottakai on huomioitava, että ympäri Suomen olevien kansanedustajien on hankittava työsuhdeasunto pääkaupunkiseudulta ja matkustus kotiin ja ero perheestä myös rasittaa. Mutta peräänkuuluttaisin tarveharkintaa tässä asiassa.

Ja mitä eläkkeisiin tulee, kansanedustajien eläkejärjestelmää on kyllä muutama vuosi sitten muutettu ja ns. porsaanreikiä paikattu. Sopeuttamiseläkkeen ”väärinkäyttö” ei enää uusilta kansanedustajilta onnistu, kaksi kautta edustaneet voivat saada 1-3 vuotta ansiosidonnaiseen verrattavaa sopeutusrahaa elleivät he työllisty heti edustajan uransa jälkeen. Varsinainen kansanedustajan eläke käyttäytyykin sitten kuten vanhuuseläke ja siihen myös eläkekatto osuisi.

 

Hyvinkää säästämässä lapsiemme tulevaisuudesta

Maanantaina 8.12. Hyvinkään valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta eli siitä mihin varamme käytetään. Budjettiesityksinä on mm. kotihoidontuen kaupunkilisän lopetus, perusopetuksen tuntikehityksen leikkaaminen ja ns. kaupungille tarpeettomien tilojen myynti. Leikkauksia kohdistuu myös mm. talviauraukseen ja viheralueiden hoitoon, mutta mielestäni lapsiin kohdistuvat leikkaukset ovat niitä rajuimpia. Viheralueiden hoitoon satsattavaa rahaa voidaan aina tarpeen mukaan nostaa seuraavina vuosina, mutta esim. opettajien vähentämisen seurauksia ei voikaan hetkessä paikata.

Ensi vuoden talousarviossa tuntikehyksen leikkaaminen toisi 370 000€ säästön viiden kuukauden eli syyslukukauden ajalta. Vuositasolla pyritään 880 000 euron säästöön, mikä tarkoittaa kutakuinkin 20 opettajan vähentämistä. Nämä on suunniteltu vähennettävän mm. kyläkouluista ja erityisopetuksesta. Luokkakokoja tullaan siis kasvattamaan. Tämä kaikki johtaa väkisinkin siihen, että ainakin osa pienistä kouluista ja kyläkouluista tullaan lakkauttamaan. Ja se vaikeuttaa myös pienten päiväkotien mahdollisuuksia jatkaa, koska kaupungin linjaushan on lakkauttaa kaikki 1-2 ryhmäiset päiväkodit.

Jos koulu loppuu, myös esikouluryhmät siirtyvät keskustan isoihin yksiköihin ja viimeistään silloin päiväkoti pienenee ja lopetetaan. Tämän taas aiheuttaa kaupungin tavoite siirtää esiopetus alakoulujen yhteyteen, vaikka se pakottaa eskarilaiset aloittamaan koulutiensä jo vuotta aiemmin ja hankaloittaa perheiden arkea. Esikouluikäinen kun ei ole valmis kulkemaan yksin koulumatkaa, harva ekaluokkalainenkaan on.

Se, että opetuslautakunta ja valtuusto päättää virallisesti kyläkoulujen kohtalosta vasta myöhemmin palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen kautta, ei siis pidä välttämättä paikkaansa eikä siihen kannata kylillä tuudittautua. Jos valtuusto päättää ensi vuoden budjetista leikata tuntikehystä, jää opetuslautakunnalle aika vähän eväitä varmistaa pienet luokkakoot ja kyläkoulujen säilyminen.

Nyt olisi kiire herätä tähän asiaan, ja ottaa yhteyttä omaan valtuutettuunsa, häneen jolle viime vaaleissa on äänensä antanut tai jonka muuten kokee edustavan omaa kantaansa. Varmistetaan, ettei valtuusto nyt vaan sinetöisi budjetoinnissa kyläkoulujen ja samalla pienten päiväkotien kohtaloa. Vaikka kaupunginhallituksessa kukaan ei puoltanut esitystämme, tulee Hyvinkään Vasemmisto valtuustokäsittelyssä silti jatkamaan leikkausten vastustamista ja esittämään mm. tuntikehyksen leikkauksesta luopumista.

Suomeenkin eläkekatto

Hienoa, että ammattiliitot ovat lähteneet vaatimaan myös Suomeen eläkekattoa. 
Päivittäin saamme kuulla jonkun pankkiekonomin tai yritysjohtajan vaativan, että palkkoja pitäisi alentaa, työaikoja pidentää, ylityökorvauksista ja erilaisista lisistä tulisi luopua ja ihmisten olisi oltava valmiit melkein palkatta työhön kuin työhön. 
Nämä vaatimukset eivät todellakaan paranna tavallisen ihmisen eläketurvaa, siksi eläkekaton vaatiminen on mielestäni oikeutettua. Ja ehkä siksi myös valtaosa suomalaisista kannattaa eläkekaton asettamista tavalla tai toisella. Kun ihmisen työura on tehty ja hän jää eläkkeelle, niin eikö jokaisen työ ole ollut arvokasta? Kaikki ovat rakentaneet yhteiskuntaamme omalla tavallaan, omien kykyjensä ja voimiensa mukaan. Olisi oikeudenmukaista, että kun eläkkeen aika koittaa, arvostettaisiin tehtyä työtä tasaisemmin. Olit sitten ollut vanhustenhoitaja tai Nokian johtaja. Sitä paitsi useimmat heistä, jotka saavat tai ovat saamassa hyvin suuria eläkkeitä, omistavat runsaasti omaisuutta, jonka ovat elämänsä varrella hankkineet. Onkin kohtuutonta, että joidenkin eläke voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. On varma, että esim. 3000 euron eläkkeellä työuransa aikana hyvin tienanneet ja omaisuuden keränneet pärjäisivät edelleen varsin kohtuullisesti. 

Suomi on Viron ja Irlannin ohella yksi harvoista Euroopan maista, joissa minkäänlaista eläkekattoa ei ole säädetty. Eläkekatto tarkoittaa sitä, että tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi. Eläketurvakeskuksen tilastojen pohjalta on laskettu, että 3000 euron eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien vanhusten laitospalvelujen kustannukset. Samalla voitaisiin myös laskea pienimpien eläkkeiden verotusta. Tasattaisiin siis eläkkeitä molemmista päistä, koska kaikkien työpanos on ollut yhteiskunnalle tärkeä. 

Suomessa vuonna 2012 keskivertoeläkeläinen sai eläkettä 1486 euroa kuukaudessa. Jos 3000 euron eläkekatto tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä vain noin viittä prosenttia eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi. Saadakseen 3000 euron kuukausieläkkeen on täytynyt tehdä 40 vuoden työuran töitä yli 5000 euron kuukausipalkalla eli vähintään 60 000 euron vuosiansioilla. Jotkut pääsevät tähän nopeastikin, esimerkiksi Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin tuleva kuukausieläke on 5900 euroa, ja hän hankki sen Nokialla vain neljässä vuodessa.
Valmisteltu eläkeuudistus on poistamassa ns. superkertymän eikä esimerkiksi tule huomioimaan mitenkään meitä joiden eläkkeet ovat alkaneet kertyä vasta 23-vuotiaana, sitä aiemmasta työurasta huolimatta. Nyt jos koskaan on syytä keskustella siitä, voitaisiinko korkeimpiin eläkkeisiin kohdistaa leikkauksia, kun kaikilta muiltakin yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan uhrauksia.

Haluatko ottaa yhteyttä?

riika.raunisalo(a)hotmail.com facebook.com/riika.j.raunisalo

Kysy ja kommentoi, tai kerro asioista joita Sinun mielestäsi pitäisi muuttaa Suomessa.